

Päivi Pakaraisen ja Erno Rastilan navetassa Hämeenlinnan Lammilla on 75 holstein-rotuista lehmää. Lehmät ovat erillisruokinnassa: väkirehu jaetaan ruokintakioskista ja houkutusrehu lypsyrobotilta.
Päivi ja Erno kertovat, kuinka reilu vuosi sitten ruokinnassa oli lievästi virhekäynyttä säilörehua. Haihtuvat rasvahapot olivat 26 g/kg ka ja ammoniakki 57 g/kg N. Isoin puute oli kuitenkin rehun alhainen sokeripitoisuus, joka oli vain 22 g/kg ka. Rehun sokerit olivat hävinneet säilönnän aikana. Päivi kertoo, että virhekäynyttä rehua lehmät tuuppivat etsien parempaa syötävää. Päivämaito ja pitoisuudet laskivat selvästi.
Eläinterveyteen liittyen Päivi kertoo havainneensa, että virhekäyneen rehun myötä solut nousevat ja alttius utaretulehduksille kasvaa. Pötsi ei pelaa kunnolla, ja seurauksena myös sorkkaterveys heikkenee. Erno toteaa, että heidän karjansa on kuitenkin välttynyt hapanpötsiltä. Ruokintapöydällä onkin koko ajan karkeaa kuivaa heinää tarjolla, jota erityisesti korkeatuottoiset lehmät käyvät syömässä.
Eläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä (Lehmälääkärit.com) tekee ennaltaehkäisevää terveydenhoitotyötä lypsykarjatilojen parissa.

Mervi kertoo, että usein maidon heikot pitoisuudet ovat ensimmäinen merkki säilörehun huonosta käymislaadusta. Rehu on joko liian voimakkaasti käynyttä tai on tapahtunut virhekäymistä. Tämän seurauksena rehun syönti heikkenee. Lehmillä on myös energianpuutetta ja ongelmia pötsin toiminnassa, sillä kuidun saanti ei toteudu suunnitellusti. Karjassa voi esiintyä sekaisin sekä ketoosin että hapanpötsin oireita. Samalla eläinten vastustuskyky heikkenee, mikä ilmenee monenlaisina tulehduksina: kuten utare- ja sorkkatulehduksina. Kun ongelmat alkavat alkulaktaation aikana, seuraukset heijastuvat myös hedelmällisyyteen. Huono rehu näkyy vielä yli 9 kk päästä puuttuvina poikimisina.
Sairaiden lehmien hoitaminen lisää paljon työtä. Säilörehun säilöntälaatuun panostaminen helpottaisi monen tilallisen arkea, toteaa Mervi. ”Valitsemalla happosäilöntäaineen moni pääsisi helpommalla. ”

Ernon ja Päivin karjalle säilörehu korjataan omalla tarkkuussilppurilla laakasiiloihin. Kaikissa nurmissa on sinimailasta, siksi säilöntäainevalinta on AIV 2 Plus Na.
Merkittävä panostus säilörehun laatuun oli kuormien punnitus, jonka toteutti ProAgria Etelä-Suomi kesällä 2025. Punnituksen alussa kuormat olivat märkiä (kuiva-aine noin 25 %) ja lopussa kuivia (kuiva-aine noin 31–35 %). Esimerkiksi märkä kuorma painoi 8550 kg ja samassa kärryssä kuivempi rehukuorma painoi vain 5950 kg. Säilöntäainetta olisi alussa pitänyt mennä 44 % enemmän kuormaa kohden kuin viimeisillä kuormilla, jotta annostelu l/t olisi ollut sama.
”Erityisen tärkeää oli saada oikea tieto märkien kuormien painosta”, Erno toteaa. Kuormia oli tilalla punnittu aiemminkin, mutta vain kuivaa rehua. ”Tieto lisää tuskaa ja hapon kulutusta”, naurahtaa Erno. Säilöntäaineen annostelun korjaaminen on kuitenkin maksanut itsensä takaisin korkeampana maitotuotoksena ja parempina maidon pitoisuuksina.
Kuormien punnitusten jälkeen säilöntäainetta on osattu annostella riittävästi. Säilörehuanalyysissä käymislaatuparametrit ovatkin nyt suositusalueella, ja esimerkiksi sokeripitoisuus oli noussut 94 grammaan kuiva-ainekiloa kohti, mikä yhdessä hyvien käymislaatuparametrien kanssa kertoo rehun hyvästä maittavuudesta.
Päivi ja Erno kertovat tyytyväisinä, että tämä vuosi on ollut nousujohteinen maidon tuotantotulosten osalta. Uusi tuotosennätys 13 000 kg energiakorjattua maitoa (EKM) on juuri saavutettu, päivämaito on yli 40 kg ja maidonpitoisuudet kohdallaan: valkuainen 3,7 % ja rasva 4,3 %, mikä on holstein-karjalle hyvä tulos.

Lue lisää säilörehun laadun ja eläinterveyden yhteyksistä
Lisätietoja: Olemme mukana Maatalouskonemessuilla Helsingissä 8.–10.10.2026 | AIV