Göteborgin kilpailuista Suomeen saapuva Jasmin Seppälä-Geerink kehottaa suhtautumaan vakavasti EHV-epidemiaan

Hollannissa asuva Jasmin Seppälä-Geerink kilpaili Ruotsissa viiden tähden kilpailuissa torstaista sunnuntaihin neljällä hevosella. Seuraavaksi koko lauma jatkaa ensi viikonloppuna kilpailtavaan Helsinki International Horse Show’hun.

Maailmancupin osakilpailun Göteborgissa voitti Hollannin Willem Greve hevosellaan Grandorado TN N.O.P.

Suomen EHV1-epidemiasta Seppälä-Geerink toteaa, että se on syytä ottaa vakavasti. Hän huomauttaa, että Ruotsista Suomeen jatkavilla ulkomaisilla ratsukoilla ei juurikaan ole annettu informaatiota tilanteesta.

”Suomessa on vissiin paniikkia, mutta huonosti tieto on kantautunut tänne. Moni ei tiedä asiasta mitään, osa on saanut FEI:ltä viestiä. Infoa on tullut huonosti”, hän harmittelee.

Seppälä-Geerink kertoo, että ei ole henkilökohtaisesti huolissaan, koska virusta on monessa paikassa, ja sen takia kuumeita mitataan ja hevosia tarkkaillaan.

”Kun hevonen on kipeä ja sillä on kuumetta, syy pitää selvittää”, hän painottaa.

Helsingin kilpailun suhteen hän pitää tärkeänä, että samoihin talleihin ja verryttelyihin tulevat hevoset testataan.

Seppälä-Geerinkin kilpailut Göteborgissa sujuivat kohtuullisen hyvin. Erittäin tyytyväinen hän on 7-vuotiaaseen tammaan Off Courseen, joka kilpaili 130‒135 sentin korkuisissa nuorten hevosten luokissa sijoittuen kaikissa kolmessa luokassaan ja ollen finaalissa neljäs.

11-vuotias Chapper taas oli aluksi jännittynyt, mutta sunnuntaina se teki puhtaan radan 145-luokassa ja sijoittui yhdeksänneksi.

9-vuotias Attention Z hyppäsi kaksi 155-luokkaa. Ensimmäisessä tuli puomi, kielto ja aikavirheitä, toisessa kaksi puomia. Kokonaisuus oli ratsastajalle kuitenkin positiivinen, sillä hevonen on tasollaan vielä hyvin nuori. Kiellon hän ottaa täysin omalle kontolleen.

Rutinoitunein ratsu Kerel van Het Sterrebos ei ole luontojaan kaikkein tarkin, ja se pudotti torstain 150-luokassa kaksi puomia ja sitten maailmancupissa neljä.

Seppälä-Geerink toteaa, että monia hyviäkin asioita oli, mutta ongelmaksi koitui areenan malli. Se oli hyvin soikea ja pitkulainen, joten siinä ei ollut kulmia, joissa olisi voinut ottaa hieman aikaa.

”Jutut tulivat hirveän nopeasti kaarteesta, eikä ollut mahdollisuutta muuttaa rytmiä, joten ajauduin ison hevosen kanssa liian likelle. Kaikissa kohdissa, missä tuli puomi, olimme liian lähellä estettä”, hän sanoo ja moittii itseään siitä, että ei onnistunut tekemään puhtaasti hyppäämistä hevoselle helpommaksi.

”Mun täytyy ryhtyä syömään pinaattia ja treenata käsivarsia, että saan sen pidettyä. Mutta menoa ja meininkiä pitää olla, erityisesti tällaisella isolla hevosella. Ei muuta kuin uusia haasteita kohti”, Seppälä-Geerink päättää.