Marja ”Mamu” Ahosella peräti kolme finalistia Solvallan miljoonajahdissa: ”Näillä työvuosilla tietää, että lähdöissä voi tapahtua mitä tahansa”

Pitkään Ruotsissa vaikuttanut Marja ”Mamu” Ahonen kokee tähänastisen hevosenhoitajauransa huippuhetken lauantaina Solvallassa. Ahosen työnantaja Daniel Wäjersten sai peräti kuusi valmennettavaansa Kriteriumin ja Tammakriteriumin eli Oaksin -finaaleihin. Peräti puolet finalisteista on Ahosen passihevosia.

”Onhan tämä ilman muuta urani huippuhetki. Näillä työvuosilla tietää, että lähdöissä voi tapahtua mitä tahansa. Mutta kyllähän tilanne lauantaille on todella mielenkiintoinen”, naurahtaa Marja Ahonen.

Ahosen hoitohevosista Screen Time Limit (Face Time Bourbon) ja Beedrill (Muscle Hill) starttaavat Oaksin finaalissa. Lando Mearas (Walner) puolestaan on mukana Kriteriumin finaalissa.

Screen Time Limit sekä Beedrill ovat Mikko ja Hannu Laakkosen omistamia. Suomalaisveljeksillä on mukana myös kolmas omistamansa kasvatti Vivillion (Propulsion) Oaksin finaalissa. Mamu Ahonen sai suomalaistaustaiset tammat hoidettavakseen elokuun alussa Reijo Liljendahlin lopettaessa tallinpidon Ruotsissa.

”Olisin mielelläni ottanut Vivillioninkin, mutta minulla oli sillä hetkellä tilaa kahdelle uudelle hoitohevoselle. Jos on Danielin kuusi finalistia kova juttu, niin kyllähän Laakkosten saavutus on vähintään yhtä kova asia.”

Beedrill kuvassa valmentajansa Daniel Wäjerstenin ohjastamana. Oaksin finaalissa rattailla on Per Linderoth. Kuva: MARIA HOLMÉN / TR BILD

Kokenut hevosenhoitaja ei ole halunnut ajatella etukäteen lauantain finaaleja. Sekä Screen Time Limit että Lando Mearas voittivat karsintansa, ja kuuluvat ennakkospekuloinneissa suosikeihin. Screen Time Limitin rattailla nähdään Ulf Ohlsson, ja Lando Mearaksen rattailla Mats E Djuse. Beedrillin ohjastuksesta vastaa puolestaan Per Linderoth.

Ahosen mukaan tallikavereista valmentajan itsensä ohjastamat Vivillion Oaksissa sekä Bullet The Bluesky Kriteriumin finaalissa tuntuvat kuumemmilta voitontavoittelijoilta.

”Onhan siellä sitten 18 muutakin todella kovaluokkaista kolmevuotiasta mukana. Nurmoksella on niistä kolme, ja Timohan osaa tunnetusti ajoittaa kuntohuipun ison rahan kisoihin.”

Oaks-ravataan neljäntenä T75-kohteena ja Kriteriumin finaali puolestaan kuudentena T75-kohteena. Kaikki Ahosen kolme passihevosta ovat niin sanotun Premiechansningin piirissä. Näin ollen ne saavat mahdolliset palkintorahat kaksinkertaisena. Kriteriumin voitosta on Lando Mearakselle tarjolla neljä miljoonaa kruunua, ja Oaksissa tammakaksikolle parhaassa tapauksessa kolme miljoonaa kruunua.

Screen Time Limit on jo ottanut urallaan yhden arvovoiton. Tamma voitti Reijo Liljendahlin valmennuksessa täyden matkan E3-finaalin Färjestadissa kesäkuun lopulla ansaiten kaksi miljoonaa kruunua.

”Onhan Screen Time Limit osoittanut kuuluvansa ikäluokan kärkinimiin. Kun kuitenkin katselee noita lauantain lähtölistoja, niin minusta sekä Kriterium että Oaks vaikuttavat todella tasaisille. Useana vuonna on kuitenkin ollut jokin todella selvä suosikki.”

Screen Time Limit voitti Oaksin karsintalähdön valmentaja Daniel Wäjerstenin ajamana. Finaalissa ohjat ottaa Ulf Ohlsson. Kuva: LARS JAKOBSSON / TR BILD

Mamu Ahosen mukaan Screen Time Limitin kaltaisen ikäluokkafinaalin voittajan saaminen passikseen tuo omanlaiset paineet. Verratessaan sitä Lando Mearakseen on Kriterium-finalistin kanssa hänen mielestään tietyllä tapaa helpompi toimia.

”Laakkosten hevoset tulivat meille valmiina, hyvin menestyneinä hevosina. Ainakin minulla hoitajana on koko ajan mielessä, etten saa pilata hyvin menestynyttä hevosta. Paineet ovat ihan erilaiset.”

”Lando Mearas puolestaan on ollut minulla jo pitkään hoitohevosena. Olen nähnyt koko sen uran kehityksen alusta lähtien, ja jotenkin siihen suhtautuu eri tavalla. Hienostihan sekin on mennyt.”

Lando Mearas voitti heinäkuun alussa Erik Adielssonin ohjastamana Margaretas Tidiga Unghästserie -lähdön Solvallassa. Kuva: Lars Jakobsson / TR Bild

Ahonen on työskennellyt Ruotsissa hevosten parissa vuodesta 2010. Sitä ennen hän työskenteli Suomessa muun muassa Pekka Korven tallilla. Ahonen on ehtinyt nähdä useamman valmentajan työskentelyä Ruotsin vuosiensa aikana.

”Olen ollut Timo Nurmoksella, Mattias Djusella, Stig H Johanssonilla, Rainer Björkrothilla sekä Marko Korvella. Olen jatkanut hevoshommissa, kun en ole vieläkään keksinyt mitä teen isona. Kyllä Wäjersten on näillä näkymin viimeinen paikka missä teen hevosenhoitajan töitä. Jossakin vaiheessa pitäisi löytää ihan muun alan töitä. Vielä ei ole sen aika”, naurahtaa Marja Ahonen.

Daniel Wäjerstenillä Ahosella tulee marraskuussa täyteen kaksi vuotta. Koko aikaisemman Ruotsin työuransa Tukholman seudulla tehneen hevosenhoitajan päätyminen Sundsvalliin vajaa 400 kilometriä pohjoisempaan ei ollut sattumaa.

”Olin jo jonkin aikaa miettinyt, että haluaisin nähdä ennen hevosenhoitajana lopettamista, kuinka Wäjersten valmentaa hevosia. Hän on tehnyt määrätietoisen, mutta samalla melko nopean nousun Ruotsin kärkivalmentajien joukkoon. Pari vuotta sitten hän haki työntekijöitä. Hain paikkaa, ja sillä tiellä ollaan.”

Arkistokuvassa on menossa treenipäivä Daniel Wäjerstenin tallilla. Kuva: THOMAS BLOMQVIST / TR BILD

Ahonen viihtyy hyvin lähemmäs 100 hevosta valmentavan valmentajan palkkalistoilla. Jokaisella hoitajalla on seitsemän passihevosta, ja työt on organisoitu hyvin. Joka neljäs viikonloppu kuluu töissä, mutta keskiviikkoisin on ravivapaina päivinä mahdollisuus tehdä puolikas päivä.

”Työ on sopivan itsenäistä. Kyllä seitsemän passihevosen kanssa saa ajan kulumaan todella hyvin. Vaikka ravireissut Sundsvallista käsin ovat välillä pitempiä, on meillä lähes aina autonkuljettaja käytössä. Eli me hoitajat voimme ottaa levon kannalta pitemmät ajomatkat.”

Useamman huippuvalmentajan työskentelyä läheltä seurannut hevosenhoitaja ei osaa eritellä yhtä yksittäistä tekijää Daniel Wäjerstenin menestyksen taustalta. Ahonen painottaa hevosten hyvinvointiin panostettavan erityisen paljon. Lisäksi valmennus on hyvin järjestelmällistä, vaikkei se sinällään eroa kovin monen muunkaan valmentajan metodeista.

”Hevosia valmennetaan kahdesti viikkoon. Kilpailukaudella ajetaan paljon suoralla. Alustan pehmeys vaihtelee onko kyseessä nuoria vai vanhempia starttihevosia. Mäkeä Wäjersten käyttää lähinnä talvivalmennuskaudella. Hevoset ajetaan isommissa porukoissa, ja valmentajalle on erityisen tärkeää, että kaikki hevoset suorittavat täysipainoisesti harjoituksen.”

Tallin voittoprosentti on tältä kaudelta huima 27. Ennen lauantain suuripalkintoisia lähtöjä valmennettavat ovat ansainneet yli 30 miljoonaa kruunua tällä kaudella. Se on lähes viisi miljoonaa enemmän kuin viime kaudella, vaikka startteja on vähemmän kuin koko viime vuonna.

Daniel Wäjersten (oik.) on ollut usein nähty vieras Suomen suurkilpailuissa. Kuvassa valmentaja juhlii Borups Victoryn Seinäjoki Racen voittoa viime keväänä yhdessä hevosenhoitaja Moa Bylundin kanssa. Kuva: Elina Paavola

”Minusta hevosemme tekevät todella harvoin heikkoja startteja. Niiden alhaisinkin suoritustaso on todella kova. Lisäksi valmentaja haluaa pitää hevosmäärän maltillisena. Eli hevosmäärä ei juurikaan ole noussut 100 valmennettavan yli. Daniel haluaa pitää asiat omassa kontrollissaan.”

Haastattelun päätteeksi Ahonen muistuttaa tällaisen menestyksen olevan hänelle hevosenhoitajana aivan uutta.

”Olen toki voittanut kaksi kaksi Margaretas Tidiga Unghästserie -lähtöä, ja yhden Kriterium Consolationionin. Olen kuitenkin tehnyt hevosenhoitajan töitä todella pitkään, ja kyllähän se kertoo samalla kuinka vaikea suurkilpailuja on voittaa.”