Jari Vähänen työskenteli pitkään Veikkauksessa ja oli takavuosina myös Suomen Hippoksen totojohtaja. Kuva: Carolina Husu
Rahapelimarkkinat taas mullistumassa? ”Älkää missään tapauksessa tehkö näin Veikkauksen kanssa”, asiantuntija varoittaa hevosalan päättäjiä
Lisenssimalliin siirtyminen uudistaisi myös ravialan rahoituspohjan.Tilaajalle
Jari Vähänen puhui rahapeliasioista viime viikolla Suomen Hippoksen valtuuskunnan kokouksessa. Kuva: Carolina HusuRaviurheilun ja hevosjalostuksen keskusjärjestö Suomen Hippos ry on tilannut selvityksen hevospelaamisen tulevaisuudesta Suomessa. Selvitystä oli viime viikolla Suomen Hippoksen valtuuskunnalle esittelemässä The Finnish Gambling Consultants -yhtiöstä Jari Vähänen, joka ennen nykyisen yrityksensä perustamista työskenteli pitkään johtotehtävissä Veikkauksessa ja toimi takavuosina myös Suomen Hippoksen vedonlyöntijohtajana. Vähänen on Vermon raviradan hallituksen jäsen ja aktiivinen raviharrastaja.
Suomen nykyinen pelimonopoliyhtiö Veikkaus aloitti vuoden 2017 alussa. Uusi yhtiö syntyi yhdistämällä vanha Veikkaus Oy, RAY ja Hippoksen omistama hevospeliyhtiö Fintoto. Uutta Veikkausta perustettaessa hevostalouden osuudeksi Veikkauksen tulouttamasta rahamäärästä määriteltiin neljä prosenttia, mikä lähtötilanteessa tarkoitti noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.
”Pitää onnitella neuvottelupöydässä olleita raviurheilun edustajia. Neljä prosenttia on selkeästi enemmän kuin ravipelien osuus juuri sillä hetkellä oli”, Jari Vähänen totesi alustuksessaan.
”Nykyisellä 40 miljoonan euron tasolla raviala on saanut vuosittain seitsemästä kahdeksaan miljoonaa euroa enemmän kuin peliyhtiöiden yhdistämistä edeltäneellä tasolla olisi pitänyt.”
Vaikka uusi Veikkaus on toiminut vasta muutaman vuoden, näyttää ilmeiseltä, että Suomen rahapelimarkkinat tulevat mullistumaan lähivuosina uudelleen. Veikkauksen toimitusjohtaja Olli Sarekoski esitti elokuussa yhtiön osavuosikatsausta esitellessään lisenssimalliin siirtymistä, millä on enenevässä määrin tukea myös puoluekentässä.
”Veikkauksen oman arvion mukaan sen markkinaosuus on digikanavissa enää 50,2 prosenttia eli puolet.”
Veikkauksen pyrkimyksen taustalla on Jari Vähäsen mukaan kaksi tekijää. Yhtiön haasteina ovat sekä pelikatteen – suomeksi sanottuna sen, kuinka paljon pelaajat häviävät – että Veikkauksen markkinaosuuden putoaminen.
”Kun yhtiöt yhdistettiin, Veikkauksen markkinaosuus oli 90 prosenttia. Nyt Veikkauksen koko markkinaosuus on noin 67 prosenttia, mutta digitaalisessa kanavassa se on paljon vähemmän. Veikkauksen oman arvion mukaan sen markkinaosuus on digikanavissa enää 50,2 prosenttia eli puolet.”
Lisenssijärjestelmästä keskusteltaessa oleellinen termi on kanavointiaste, joka tarkoittaa sitä, kuinka suuri osuus pelaamisesta tapahtuu suomalaisen viranomaisen kontrolloimana.
”Nyt kanavointiaste on Veikkauksen markkinaosuuden verran eli 67 prosenttia, mikä on Euroopan tasolla pohjasakkaa”, Vähänen kuvailee.
”Jos pelaaminen ei ole mitenkään suomalaisen viranomaisen kontrollissa, ei viranomainen voi pelaamiseen reagoidakaan. Toimenpiteitä voidaan kohdistaa vain sellaiseen pelaamiseen, joka on jotenkin kontrollin piirissä, ja kun Suomessa tehdään toimenpiteitä vaikka peliongelmien ehkäisemiseksi, viranomaisten ohjaamana niitä tekee vain Veikkaus. Ja sen takia Veikkauksen markkinaosuus laskee jatkuvasti.”
Veikkauksen pelikate on tippunut muutamassa vuodessa 1,8 miljardin euron tasolta noin miljardiin euroon. Samaan aikaan ulkomaisten yhtiöiden suomalaisen pelikatteen on arvioitu nousseen 200 miljoonasta noin 600 miljoonaan euroon, eli Veikkaukselta ulkomaisille yhtiöille on siirtynyt jopa 400 miljoonan euron tuotot vuodessa.
Lisenssimallissa kaikkien maassa toimivien peliyhtiöiden pitää noudattaa lainsäädäntöä ja lisenssisääntöjä.
”Kokemusten mukaan peliyhtiöt haluavat lisenssin hyödyt, vaikka se ei välttämättä ole niille taloudellisesti järkevääkään. Imagosyistäkin kannattaa hakea lisenssiä, ja sen takia Suomessakin voitaisiin päästä 90 prosentin kanavointiasteeseen tai vaikka yli sen”, Jari Vähänen arvioi.
Kanavointiasteen nostaminen on oleellista, sillä lisenssimarkkinassa peliyhtiöt tulouttavat osan voitoistaan valtiolle.
”Lisenssit eivät yleensä ole kovin kalliita, vaan valtio saa tuottonsa pelikatteesta maksettavasta arpajaisverosta. Yleensä arpajaisvero on 20-25 prosenttia, ja siitä kertyy merkittävät tulot”, Jari Vähänen summaa.
Pohjoismaista lisenssijärjestelmään ovat viime vuosina siirtyneet Tanska ja Ruotsi.
”Ruotsissa lisenssi on noin sadalla peliyhtiöllä. Tanskassa lisenssimarkkinoille tuli alkuun vähän alle 30 yhtiötä ja nyt niitä on vähän alle 50. Voisin arvioida, että Suomeen saattaisi tulla suunnilleen saman verran peliyhtiöitä kuin Tanskaan”, Vähänen kertoo.
Peliyhtiökeskustelu on kääntynyt viime aikoina entistä vahvemmin lisenssimaliin siirtymisen suuntaan.
”Todennäköisesti kyse ei ole edes siitä, kuka voittaa vaalit. Isot puolueet ovat asiasta samoilla linjoilla”, Jari Vähänen toteaa.
”Seuraava askel on todennäköisesti se, että hallitus asettaa valmistelutyöryhmän asialle. Päätöksiä ei ehditä tehdä nykyisen hallituksen aikana, mutta valmistelutyöryhmä voidaan ehkä asettaa jo tämän hallituksen aikana.”
Vaikka muutosta alettaisiin edistää nopeasti, lakimuutos ei tapahdu hetkessä.
”Oman analyysini mukaan selvitystyön pitäisi olla valmis kevääseen 2024 mennessä. Silloin ehditään saada EU:n notifikaatio niin, että vuoden 2024 loppuun mennessä olisi tehty päätös järjestelmän muuttamisesta. Toiminta ei muutu sillä hetkellä, vaan oletettavaa on, että vuoden 2026 alussa Suomessa voisi olla uusi lainsäädäntö.”
”Oletettavaa on, että vuoden 2026 alussa Suomessa voisi olla uusi lainsäädäntö.”
Jari Vähänen olettaa rahapelien siirtyvän Suomessa vain osittain lisenssimarkkinaan.
”Oletettavaa on, että lottopelit jäisivät Suomessakin monopolin piiriin. Ja todennäköisesti myös raha-automaattipelit, jos niitä ylipäätään tulee jatkossa kauppojen auloissa olemaan. Muut pelit todennäköisesti tullaan siirtämään lisenssijärjestelmän piiriin.”
Teoriassa Vähänen pitää myös hevospelien jäämistä monopolin piiriin mahdollisena, mutta epätodennäköisenä. Jos hevospelit siirtyvät lisenssimarkkinaan, Vähänen näkee ravialalla olevan muutamia realistisia vaihtoehtoja.
”Tiivis yhteistyö Veikkauksen kanssa, tiivis yhteistyö Ruotsin hevospeliyhtiö ATG:n kanssa tai oman peliyhtiön perustaminen. Teoriassa myös tiivis yhteistyö Ranskan PMU:n kanssa”, Vähänen listaa.
Hevospelien tilanteen kannalta ongelmallista on, että Ruotsin raveihin kohdistuvan pelin osuus on jo nyt puolet kaikesta Suomessa pelattavasta ravipelistä.
”Jos Veikkaus pystyisi varmistamaan Ruotsin hevospelien jatkumisen heidän tarjonnassaan, ei tuottojen muutoksen tarvitsisi olla dramaattinen. Jos Ruotsin kohteet taas eivät jatkossa olisi Veikkauksen tarjoomassa, se olisi ravipelien osalta aika pieni yhtiö”, Vähänen muistuttaa.
ATG:n osalta sekä uhka että mahdollisuus piilee siinä, että iso osa Suomen hevospeleistä kulkee jo valmiiksi ATG:n kautta. Positiivista ATG-vaihtoehdossa on, että yhtiön omistavat Ruotsin hevosjärjestöt.
”Jos Veikkaus pystyisi varmistamaan Ruotsin hevospelien jatkumisen heidän tarjonnassaan, ei tuottojen muutoksen tarvitsisi olla dramaattinen.”
Oman peliyhtiön perustamista Vähänen pitää ainakin teoriassa vaihtoehtona.
”Potentiaali on iso, mutta riskikin on isompi kuin muissa vaihtoehdoissa”, hän kuvailee. ”Oman peliyhtiön haaste on, että se pitäisi aloittaa nollasta. Fintotosta ei ole jäljellä teknologiaa, organisaatiota tai mitään muutakaan. Kaikki pitäisi perustaa alusta, ja se vaatisi isoja investointeja. Nopeana heittona voidaan puhua 20 miljoonan euron alkupanostuksesta.”
Riskien tasaamiseksi vaihtoehtona voi pitää myös yhteisyritystä Veikkauksen tai ATG:n kanssa.
”Voidaan myös kysyä, miksi ne antaisivat hevosalalle merkittävän suurta roolia, ainakaan jos tarjotaan muitakin pelejä kuin hevospelejä”, Vähänen heittää.
Ravitalouden nykyisen noin 40 miljoonan euron rahoitustason säilyttäminen pelkästään pelituottojen kautta tulee olemaan vaikeaa. Jari Vähänen ei kuitenkaan pitänyt tilannetta synkkänä.
”Hevosala omistaa kuvaoikeudet ja dataoikeudet eli esimerkiksi käsiohjelmatiedot. Hevosen nimen voi laittaa pelikohteeseen ilman lupaa, mutta kuva ja data ovat arvokasta kauppatavaraa”, Vähänen muistuttaa.
”Voisi olla mahdollista, että varsinainen raviurheiluliiketoiminta saisi rahoituksensa totopelien tuotoista, mutta jätettäisiin hevosalan muu tukeminen valtionavun piiriin. Uskon, että ainakin kymmenen miljoonaa voisi säilyä valtionavun piirissä, jolloin voisi olla näkymiä alan kokonaistilanteen parantamiseenkin.”
”Hevosala omistaa kuvaoikeudet ja dataoikeudet eli esimerkiksi käsiohjelmatiedot. Hevosen nimen voi laittaa pelikohteeseen ilman lupaa, mutta kuva ja data ovat arvokasta kauppatavaraa.”
Yhteenvetonaan Jari Vähänen suositteli muutamaan vaihtoehtoon syvällisemmin perehtymistä.
”Sen neuvon annan, että älkää missään tapauksessa tehkö Veikkauksen kanssa sellaista sopimusta, joka ulottuu pidemmälle kuin nykyisen lainsäädännön voimassaoloaika on”, Vähänen lausui Hippoksen valtuuskunnalle.
”Veikkaus hakee tällä hetkellä pitkiä sopimuksia muiden urheilualan toimijoiden kanssa, enkä yhtään ihmettele, jos sellaista tarjottaisiin raviväellekin. Sellaiseen ei ole nyt mitään järkeä suostua, vaikka on ihan hyvä mahdollisuus, että totopeliyhteistyö jatkuu Veikkauksen kanssa myös uudessa järjestelmässä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
