”Siellä missä ihmisen on hyvä tehdä töitä, siellä hänen on hyvä olla”, Hanna-Maria Korpi sanoo. Kuvassa myös monirotuinen koira Hans. Kuva: Miia Lahtinen
Hassan Iberin ja Hanna-Maria Korven karsinat täynnä Ypäjällä – ”Jokaisella hevosella on oma koulutuspolku”
Nuorten ratsuhevosten kouluttamiseen erikoistunut pariskunta on ehtinyt työskennellä Ypäjän Hevosopiston tiloissa kaksi kuukautta.TilaajalleYpäjä
Hanna-Maria Korpi ja Hassan Iber ovat esteratsastajia, mutta työn myötä myös kouluhevoset ovat tulleet tutuiksi. Kuvassa Stella Hagelstamin ori Isakas Valamo. Kuva: Miia LahtinenAiemmin Hassan Iber ja Hanna-Maria Korpi pitivät yhdessä koulutustallia Mäntsälässä, joten asiakaskunta oli valmiina. Kaikki Ypäjältä vuokratut 20 karsinaa täyttyivät nopeasti, ja jonoakin on.
”Alun perin ajatus oli pitää muutamaa karsinaa tyhjänä oppilaiden valmennuspaikoille, mutta ratsutuspaikoille on ollut paljon kysyntää. Tämä on sellainen määrä hevosia, jonka pystymme hyvin tekemään”, Iber kertoo.
Hevosista noin puolet ovat 3-vuotiaita, joiden kanssa treenikerta voi olla hyvinkin lyhyt. Jos hevonen on menossa oripäiville 3-vuotiskeväänään, se on ratsutettava ajoissa. Muuten Iberiä ei haittaa, vaikka hevonen tuotaisiin koulutukseen vasta 4-vuotiaana.
”Näiden nyt meillä olevien 3-vuotiaiden ohjelmaan kuuluu valmistelu myös oripäiville tai Kyvyt esiin -tapahtumiin, eli niiden kanssa harjoitellaan myös irtohypytystä ja askellajien esittämistä”, hän kertoo.
Ypäjällä on neljä maneesia, monta isoa kenttää ja treenialueet myös metsässä, joten paikka on nuorille hevosille erinomainen.
”Haimi-hallissa oli juuri kenttävalmennusten jälkeen maastoesteitä, ja kävimme Hanna-Marian kanssa hyppimässä niitä. Nuorilla hevosilla on tärkeää tehdä monipuolisesti”, Iber kertoo.
Hevoset asuvat 3-tallissa, jossa asuvat myös Hevosopiston ravihevoset. Hanna-Maria on legendaarisen ravivalmentajan ja hevosmiehen Allan Korven tytär, ja hänellä on omalla käytävällään yksi oma ravuri, 7-vuotias tamma My Match, jota hän treenaa selästä ja kärryiltä.
Iberin oma hevonen on 8-vuotiaaksi kääntynyt omakasvattiruuna Lucky Star, jonka tavoitteena ovat 130-radat.
”Mutta nyt meillä on työ etusijalla. Omien hevosten kanssa kyse on ennen muuta itsensä kehittämisestä, ja nyt kun on uudet kuviot, pääpaino on asiakkaiden hevosissa”, Korpi painottaa.
Tietenkin myös asiakkaiden hevoset opettavat. Korpi ja Iber ovat estepuolen ihmisiä, mutta heillä on tallissaan myös paljon tulevia kouluhevosia. Tällä hetkellä koulutettavana on yksi valjakkohevonenkin. Iber ja korpi ovat tyytyväisiä sekä ihmis- että hevosasiakkaisiin.
”Viestintä on todella tärkeää. Omistajien on saatava tietoa siitä, mitä hevoselle kuuluu. Usein he haluavat myös olla itse osa hevosen elämää. Hevonen ei tule vain sisäänratsastukseen, vaan omistajat myös tulevat itse sen kanssa valmentautumaan”, Korpi selittää.
Hevoselle tehdyistä suunnitelmista on tärkeää keskustella. Ratsuttajan on hyvä tietää, mitä jalostusvalinnoilla on haettu ja millaiseen työhön hevonen jatkossa halutaan. Omistajalle taas pitää kertoa, mitkä vaikuttavat olevan hevosen lahjat ja mitkä haasteet.
Ypäjällä pari on viihtynyt hyvin, ja siinä iso rooli on ollut monipuolisuudella ja lajikirjolla. Erilaisten hevosten kanssa tehdään asioita hieman eri tavoilla.
”Verkostoidumme eri lajien ihmisiin ja kysymme miten ja miksi”, Korpi kuvaa.
”Jokainen hevonen pitää kohdata tunnetasolla, niin että pystymme myös kertomaan asiakkaille joka päivä, missä asennossa hevosen korvat ovat.” Hanna-Maria Korpi
Korven ja Iberin oma tapa on kolmen yhteisen työvuoden aikana hioutunut sellaiseksi, että se sujuu ilman laajempia keskusteluja. Koulutustyylinsä periaatteistakin he ovat yhtä mieltä: tärkeää on aika, maltti ja yksilöllistäminen. Hevosen kanssa edetään aina sitä vauhtia, joka on sille oikea.
Iber ja Korpi kertovat, että myös suomalaiset omistajat ymmärtävät tämän hyvin. Hevosen etenemisen aikataulua ei voi katsoa kalenterista, vaan se katsotaan hevosen olemuksesta.
”Jokaisella hevosella on oma koulutuspolku, eikä voi katsoa, että kun tuon toisen hevonen tekee jo tuon ikäisenä sitä ja tätä. Toinen on tasapainoisempi, toinen antaa kouluttaa itseään helpommin, kolmas on rohkeampi, ja kaikki etenevät eri tahdissa”, Korpi selittää.
Kouluttajan taas on ymmärrettävä, että hevonen on omistajalleen usein se maailman tärkein. Tätä pitää kunnioittaa. Hevoselle on usein hyvästä tulla mukaan systemaattiseen ja ammattimaiseen koulutukseen, mutta se ei saa tarkoittaa, että hevonen olisi vain yksi karsinan asukki, jolla ei ole väliä.
”Ei tätä hevostyötä kannata tehdä, jos se ei enää merkitse mitään tunnetasolla. Se on vaarallinen tie. Jokainen hevonen pitää kohdata tunnetasolla, niin että pystymme myös kertomaan asiakkaille joka päivä, missä asennossa hevosen korvat ovat. Haluamme tarjota hevosille palvelua, jota itsekin ostaisimme hevosillemme”, Korpi sanoo.
”Ei tätä hevostyötä kannata tehdä, jos se ei enää merkitse mitään tunnetasolla”, Hanna-Maria Korpi sanoo. Kuva: Miia LahtinenHaastattelua tehdään päivänä, jolloin Helgstrand-dokumentti julkaistiin, mutta jolloin Ylen Hevosopisto-dokumentista ei ollut vielä julkista tietoa.
”Tuollainen mitä dokumentissa nähtiin, ei ole millään tavalla hyväksyttävää. On kamalaa, että on tuollainen suljettu paikka, jossa tuollaista on voinut olla noin pitkään”, Korpi sanoo. ”Siinä oli kysymys vain rahasta. Suomessa meillä ei ole samalla tavalla kysymys rahasta, jolloin ei ole samaa painettakaan.”
Iber toteaa, että on hyvä toimia Ypäjän kaltaisessa paikassa, jossa ihmisiä tulee ja menee. Silloin kaiken pitää olla selitettävissä. Miksi teen näin, miksi hevonen reagoi, niin kuin se reagoi ja mitä seuraavaksi?
”Asiat pitää pystyä perustelemaan. Kaikkien pitäisi työskennellä paikalla, jossa käy myös vasta-alkajia ja lapsia. Opiskelijoilla taas selitetään näkökulmat, mitä hevosten kanssa haetaan. Kun ratsastamme nuorilla hevosilla, kuka tahansa saa tulla koska vain katsomaan”, Iber lupaa.
- Osaston luetuimmat
