”Psyykkiset taidot ovat vahva pohja urheilijalle” – Olympiakomitean asiantuntija korostaa painetilanteiden harjoittelun merkitystä kilpaurheilussa

”Psyykkinen valmennus on positiivinen, nouseva trendi. Sen myötä ymmärretään urheilijan mahdollisuudet laadukkaampaan arkeen”, sanoo Olympiakomiteassa työskentelevä Robert Päkk.

Tarttolaissyntyinen Päkk on pian kolmen vuoden ajan toiminut Olympiakomiteassa. Tällä hetkellä hän työskentelee erityisesti purjehduksen ja maastohiihdon psyykkisen valmennuksen parissa. Urheilija- ja ammattimuusikoiden perheessä kasvanut Päkk on itse hiihtänyt kilpaa ja opiskellut Alaskassa ja Suomessa. Tällä viikolla hän avasi urheilijan psyykkisen valmennuksen periaatteita suomalaisille ratsastusvalmentajille.

Päkk korostaa, että psyykkiset taidot ovat pohjimmaltaan yksinkertaisia taitoja, joita olisi hänen mielestään hyvä opetella hyödyntämään kunnolla.

”Psyykkiset taidot eivät ole erillään arjesta, vaan ne ovat läsnä jokaisessa tilanteessa. Valmennuksessa urheilijan kohtaaminen ja huomioon ottaminen on kaiken a ja o.”

Lajitekninen ja fyysinen harjoittelu muodostavat psyyken treenaamisen kanssa Päkkin mukaan kokonaisuuden. Erityisen tärkeää on sisällyttää psyykkiseen harjoitteluun paineistettujen kilpailutilanteiden harjoittelu.

”Jos vuodessa on vain kolme tärkeää kilpailua, on painetilanteita harjoiteltava luomalla harjoituksiin tilanteita, joista on pakko suoriutua.”

Yksinkertaisimmillaan urheilijan psyykkinen työkalupakki sisältää positiivisen asenteen, vahvat kisarutiinit, toimivan sisäisen puheen ja mielikuvaharjoitteet, fokuksen, kilpailutavoitteet sekä kyvyn jakaa energiaa niin, että vireystila on säädeltävissä.

Metsään mennään, jos ajattelu on mustavalkoista täydellisyyden tavoittelua. Keskittyminen muuhun kuin nykyhetkeen, suunnittelemattomuus ja kontrolloitavien sekä ei-kontrolloitavien asioiden sekoittaminen sotkee myös urheilijan pakan.

”Vaikka tulos olisi maailmanennätys, aina voi parantaa. Jos täydellistä suoritusta lähdetään tekemään, rakennetaan mustavalkoista maailmaa ja korttitalo alkaa kaatua. Suorituksessa tärkeää on ymmärrys siitä, että homma ei kaadu, jos tulee yksi huono askel”, Päkk muistuttaa.

Psyykkiset taidot ovat Päkkin mukaan vahva pohja urheilijalle, jonka saama valmennus on kokonaisvaltaista. Eri osa-alueiden hallinta on valmentajan ammattitaitoa ja johtaa urheilijan laadukkaampaan harjoitteluun.

”Kaikkeen valmentamiseen ja valmentautumiseen käytettävissä oleva aika on rajallista. Loputtomiin ei voida tunteja lisätä, mutta laatua kyllä.”

Päkk kertoo toivovansa, että psyykkisen valmennuksen merkitystä nostetaan esille entistä näkyvämmin eri lajeissa.

”Toivon, että psyykkisestä valmennuksesta keskusteltaisiin enemmän ja luotaisiin ymmärrystä, mitä mahdollisuuksia siinä on.”