Ratsastus haluttiin kieltää Amsterdamissa, näin kävi – hollantilaisvaikuttaja painottaa hevosalan yhtenäisyyttä

Hollanti on pieni maa, mutta iso hevosmaa, jossa myös eläinsuojelijoiden hevoskilpaurheilua vastustava toiminta on ehtinyt tulla tutuksi. Haike Blaauw kertoi esimerkkinä Amsterdamiin ehdotetusta säädöksestä, että ratsastus kiellettäisiin kaupungissa. Se ehdotus onnistuttiin estämään, mutta jo asian nouseminen esiin kertoo siitä, että täysin mahdoton ei ole sekään tulevaisuuden visio, jossa hevosurheilua ei saa harrastaa.

Blaauw’n Hollannissa vetämässä tulevaisuustyössä on mietitty neljää eri hevosen pitämisen skenaariota: tulevaisuus hevosella, tulevaisuus hevosen kanssa, tulevaisuus hevosen vierellä ja tulevaisuus hevosen jälkeen. Aivan täysin Hollannin tulevaisuusmallit eivät tosin sovi Suomeen, koska niissä oleellinen asia on hevosten vaatima fyysinen tila, jota Suomessa yleensä riittää melko hyvin.

Blaauw on toiminut aiemmin hotellialalla ja hän on huolehtinut myös Hollannin kuningashuoneen hevosista. Nyt hän työskentelee hevosalan edunvalvonnassa ja pyrkii olemaan se henkilö, joka istuu pöydissä, joissa asioista päätetään. Blaauw painottaa, että alalla on nyt mietittävä tarkkaan, millainen tulevaisuus voi olla ja miten siihen voidaan vaikuttaa. On oltava mukana huolehtimassa, että se skenaario ei toteudu, jossa ei ole kilparatsastusta, mutta ei myöskään mitään muuta ratsastusta, joko eläinoikeusihmisten takia tai siksi, että kaikki viljelymaa halutaan ihmisille.

”Mutta hyvät uutiset ovat, että me voimme taistella tätä vastaan yhdessä”, Blauuw sanoi.

”Se tapahtuu vain, jos emme osaa itse katsoa asioita laatikon ulkopuolelta. Ja jos vain odottelemme ja katsomme kuinka käy, sitä enemmän meitä tuomitaan.”

Hän totesi, että mukaan tekemiseen tarvitaan myös ne, jotka vielä sanovat, että mitään ei tarvitse muuttaa, että kyllä me voidaan jatkaa näin, niin kuin on vuosisadat tehty. Blaauw on vakuuttunut, että se ei onnistu. Siksi hevosalan pitää näyttää, kuinka moni asia on hienosti ja kuinka alaa kehitetään.

Haike Blaauw’n mielestä hevosalan pitää näyttää, kuinka moni asia on hienosti ja kuinka alaa kehitetään. Kuvituskuva. Kuva: Antti Savolainen

Blaauw kertoi laukkaurheilun uudistuksesta, jossa päätettiin, että hevosta saa lyödä lähdön aikana vain 9 kertaa. Muut ihmiset nauroivat uudistuksesta kuullessaan.

”Meille hevosihmisille se oli normaali asia ja vie asioita eteenpäin, mutta se ei ollut sitä laatikon ulkopuolelta katsottuna”, hän selitti.

Hän kertoi myös autovalmistaja Audista, joka on iso esteratsastuksen tukija. Sen johtajan mukaan Audilta kysytään vähän väliä, että miksi tuette eläinten kaltoinkohtelua.

”Audi jatkaa niin kauan, kuin hän on johdossa, mutta mitä sen jälkeen?” Blauuw mietti.

Hän näkee, että oleellinen pointti olisi yhdessä toimiminen. Nyt hevosalalla usein syytellään naapuria tai toisen lajin harrastajia, vaikka sen sijaan pitäisi osata katsoa rehellisesti peiliin ja miettiä, miten omaa toimintaa voi muuttaa paremmaksi.

Sosiaalisen lisenssin lisäksi haasteita hevosalalla riittää toki muitakin, suurimpina ilmastonmuutos, talouden haasteet ja turvallisuusvaatimukset – Hollannissa ongelmana on nykyään saada vakuutusyhtiöt vakuuttamaan alan yrityksiä.

Haike Blauuw on visioinut neljä erilaista tulevaisuusskenaariota. Jos hevosille riittää tilaa ja alan sosiaalinen lisenssi pysyy korkeana, voidaan jatkaa nykyisellä tavalla "Hevosella". Huolestuttavin skenaario on, jossa hevosille ei riitä fyysistä tilaa, eikä alalla ole myöskään yleistä hyväksyntää, jolloin on oltava "Ilman hevosta."

Tallitoiminnan tulevaisuutta mietittiin myös työpajoissa osallistujien kesken. Ratsastajainliiton tallitoiminnan kehittäjä Minna Peltonen muistutti, että tulevaisuustyötä voi ja kannattaa tehdä kaikenkokoisissa yrityksissä.

Työpajassa osallistujat miettivät esimerkiksi ratsastuskoulujen toiminnan monipuolistamista, niin että tarjolla olisi muutakin kuin ratsastamista. Pohdittiin myös, että toimintaa on avattava, ja hevosten hyvinvointi on näytettävä ihmisille. Lisäksi tarvitaan tutkimuksia ja tiedettä kertomaan, että hevoset voivat hyvin ihmisen kanssa ja että ratsastuksella myös hyviä vaikutuksia itse hevoselle. Ehkä jopa ratsastuskoulujen laatua olisi mahdollista joskus mitata hevosten onnellisuuden perusteella?

Esiin nousi myös se, että asioita on pakko muuttaa.

”Emme halua tehdä mitään piilotettua, mutta on asioita, joissa kaikki vain katsovat pois. Meidän pitää itsekin osata katsoa ja sanoa, että tämä on vanhanaikaista”, yksi keskustelijoista totesi.

Peltonen toivoi, että mukana olleet miettisivät, mitä jokainen voisi tehdä itse ja omassa tallissaan aivan heti.

”Onko jokin muutos, mitä voimme tehdä, että olisimme paremmin valmistuneita matkalla tulevaisuuteen? Mitä se olisi? Ehkä voisit tehdä niin”, hän lopetti.