Katja Kannisto suomenhevosratsu Tulilahjan selässä ja Kauko Tuominen työhevostamma Tähden Piirroksen reessä esittelivät monipuolista kansallisrotua. Kuva: Hannu Rainamo
Hevosia ja poneja kiusaavan polttiaisallergian eli kesäihottuman tutkimus hyödyntää Tähden Piirroksen vertailugenomia – suomenhevosen perimä on avattu tutkimuksen käyttöön
Suomenhevostamma Tähden Piirroksen koko perimän selvittäminen voi tulevaisuudessa auttaa edistämään hevosten hyvinvointia, terveyttä ja kestävyyttä.
”Tällä mäellä on ollut satoja vuosia hevosia ja ihmisiä. Tähden Piirroksen suku on täällä elänyt 85 vuoden ajan”, sanoo Tepoon tilan isäntä, Tähden Piirroksen kasvattaja Kauko Tuominen Sysmän Nuoramoisista. Kuva: Hannu RainamoSupertietokone Lumi rouskutti viikkoja entisessä paperitehtaassa Kajaanissa ja lopputuloksena oli työhevostamma Tähden Piirroksen koko genomi eli perimä – liki kolme miljardia emäsparia.
Sysmäläinen 14-vuotias liinakkotamma on maailman toinen hevonen, jonka koko geeniperimä ja geenit on selvitetty näin tarkasti. Ensimmäinen oli englantilainen täysveritamma Twilight New Yorkista.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Akatemian rahoittaman tutkimusprojektin toteutti Luonnonvarakeskus. Tutkimusprofessori Juha Kantanen Luke:sta kertoo, että valinta osui nimenomaan työhevossuunnan suomenhevoseen, joka on hevosrotujen sukupuussa kaukana englantilaisesta täysverihevosesta.
”Suomalaisella työhevosella on ollut maassamme suuri talous- ja kulttuurihistoriallinen merkitys. Genomin avaamisella työhevonen saa ansaitsemansa paikan historiassa”, Kantanen sanoo.
Genomin eli perimän avaaminen liittyy suomenhevosrodun monimuotoisuuden vaalimiseen ja elinvoimaisena säilyttämiseen.
”Nyt selvitettyä kokonaista perimää eli vertailugenomia tarvitaan kaikkeen geenitutkimukseen. DNA:n aukaisuprojektissa on määritetty geenit ja niiden tarkoitus. Tämä on perustavaa laatua olevaa tietoa tutkijoille ja nyt vapaasti tutkimuskäyttöön saatavilla”, selittää Kantanen.
Tähden Piirroksen perimästä tunnistettiin noin 22 000 proteiinia koodaavaa geeniä, kuten muun muassa nopeuteen ja ravikestävyyteen vaikuttava geeni, luonnegeeni ja kylmän sietokykyyn vaikuttava geeni.
Luonnonvarakeskuksessa on kansainvälisestikin korkean tason osaamista genomiikan tutkimukseen. Jo ennen suomenhevosta on suomalaisen poron ja suomenlampaan perimä avattu samalla tavalla.
”Suomenhevosen vertailugenomin kanssa onnistuimme oikein hyvin. Itse asiassa tulos vaikuttaa laadukkaammalta kuin amerikkalaisten”, Kantanen kehaisee.
Geenitasolla tehtävää tutkimusta voidaan Tähden Piirroksen perimän selvittämisen ansiosta käyttää tulevaisuudessa apuna esimerkiksi hevosjalostuksessa, eläinlääketieteellisessä tutkimuksessa ja ruokinnan sekä hedelmällisyyden tutkimuksessa.
”Esimerkiksi jalostusta varten voidaan tunnistaa geenejä ja haitallisia pistemutaatioita, jotka vaikuttavat hevosen ilmiasuun. Näillä tiedoilla on käyttöä jalostusvalinnoissa, kun halutaan vaikkapa välttää tiettyjä ominaisuuksia”, Kantanen selittää.
Tähden Piirroksen vertailugenomista on erityisen paljon hyötyä suomenhevosen ja geneettisesti sille sukua olevien pohjoiseurooppalaisten hevosrotujen tutkimuksessa.
”Esimerkiksi suomenhevosia, islanninhevosia ja shetlanninponeja kiusaavan polttiaisallergian eli kesäihottuman tutkimuksessa voidaan hyötyä Tähden Piirroksen vertailugenomista”, Kantanen mainitsee.
Suomessa on ollut hevosia todistetusti ainakin noin 2 800 vuoden ajan. Vuonna 1893 kantakirjattiin ensimmäinen suomenhevonen, Liuksialan kartanon tamma Wiesti. Virallisesti kantakirja perustettiin 1907.
Suomenhevoskannan väheneminen vuosikymmeniä sitten kavensi geenipohjaa, jota nyt varjellaan kansallisella geenivaraohjelmalla. Geenipankkiin kerätään valikoitujen orien pakastespermaa.
”Suomenhevosvarsoja syntyy tällä hetkellä vuosittain noin tuhat. Luku pitäisi saada nousemaan, sillä suomenhevonen on suljettu populaatio”, toteaa Suomen Hippoksen jalostusjohtaja Minna Mäenpää.
Neljä suomenhevosyhdistystä on yhdistänyt voimansa brändityöhön suomenhevosen puolesta tavoitteena saada rodulle uusia ystäviä. Katja Kannisto Suomenhevosliitosta toteaa, että suomenhevonen.fi -verkkosivusto esittelee kansallishevostamme ylpeänä.
”Suomenhevosen ympärillä on suuri yhteisö. Teemme tiivistä yhteistyötä, jotta rotu voi säilyä terveenä ja kanta riittävän suurena. Alle tuhannen ei vuosittain syntyvien varsojen määrä saa mennä”, Kannisto painottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
