Suomen Hippoksen keväällä aloittanut toimitusjohtaja Tomi Himanka on joutunut kovaan paikkaan alan rahoituksen suhteen. Kuva: Sanne Katainen
Hevosalan syöksyvät budjettiluvut aiheuttavat huolta
Valtiovarainministeriö antoi ehdotuksensa vuoden 2027 budjetista torstaina. Hevostalouden edistämisen määräraha on ehdotuksen mukaan putoamassa yli 3,2 miljoonalla eurolla.Tilaajalle
Kaviota tulee? Hevostalouden rahoitus on Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa edelleen ankaran leikkurin kurimuksessa. Kuva: Elina PaavolaHevosalan määrärahat ovat tulleet viime vuosina ryminällä alaspäin, ja Valtiovarainministeriön ensi vuoden budjettiehdotuksessa syöksy jatkuu.
Vuoden 2025 yli 31 miljoonan euron määrärahasta hevostalouden edistämiseen tultiin tälle vuodelle alas neljä miljoonaa euroa 27 miljoonaan. Ensi vuodeksi luku putoaa ehdotuksen mukaan kolme miljoonaa lisää 24 miljoonaan.
Luvut eivät saa Suomen Hippoksen tuoretta toimitusjohtajaa Tomi Himankaa hyppimään ilosta, mutta eivät aiheuta tappiomielialaakaan. Himanka aloitti uudessa virassaan toukokuussa.
”Nuo luvut olivat valtioministeriön suunnitelmien pohjalla jo aikaisemmin, eli ne olivat siis tiedossa”, toimitusjohtaja Himanka kertoo.
”Olemme viestineet valtiovallan suuntaan erittäin aktiivisesti ja painokkaasti, että ellei alaa haluta heittää täysin bussin alle, täytyy löytää parempia ratkaisuja. Tietenkin valtiontaloudessa on muitakin haasteita, mutta hevostaloudesta on leikattu jo todella ankarasti.”
Himangan mukaan nyt ollaan jo kriittisellä tasolla.
”Uskon vahvasti, etteivät valtionvarainministeriön taulukossa vuodelle 2027 kirjatut leikkaukset toteudu, vaan lopulliseen budjettiin saadaan hevosalalle parempia lukemia.”
Himanka korostaa aktiivista vuoropuhelua päättäjäosapuolen kanssa.
”Vielä viime päivinäkin valtiojohdon kanssa käydyissä keskusteluissa olemme halunneet painottaa sitä asiaa, että ala ei ole tässä tilanteessa omasta tahdostaan. Lainsäädäntö on vuosien varrella muuttunut, viimeksi isosti 2017, ja nyt ollaan menossa uuden rahapelilainsäädännön alle 2027”, hän muistuttaa.
Vuonna 2027 hevosalan rahoitusrakenne siis muuttuu, kun heinäkuun 1. päivä alkaen rahapelaaminen, myös hevospelit, siirtyvät monopolista niin sanottuun lisenssimarkkinaan.
”Meillä on halu ja tahtotila rahoittaa ala markkinaehtoisesti oman peliyhtiön kautta, eli suunta on ehdottomasti oikea. Mutta tähän uuteen tilanteeseen mentäessä ala tarvitsee siirtymäkauden ja siltarahoituksen.”
”Keskusteluissa on haluttu painottaa sitä, että päätöksentekijöillä pitää olla ymmärrys siitä, mitä tapahtuu, jos alan rahoitusta edelleen leikataan. Sillä olisi valtavat negatiiviset vaikutukset koko hevosalan toimintaan.”
Budjettirahat eivät ole suoraa tukea hevosalalle, vaan valtiolle tulee alasta tuloja myös hevosvedonlyönnistä saatavan arpajaisveron sekä rahapelimonopoli Veikkauksen tuottojen muodossa.
Ensi kesästä alkaen hevosala tulee saamaan rahoitusta myös puoliksi ruotsalaisen ATG-vedonlyöntiyhtiön kanssa omistamansa pelifirman Hippos ATG:n tuotoista. Ensi vuodeksi lisätuloja vedonlyönnistä tuskin on vielä tulossa ainakaan suuria määriä, sillä uuden yhtiön lanseeraaminen markkinoille on enemmänkin suuri taloudellinen ponnistus.
MT Hevoset tavoitteli tuloksetta tätä artikkelia varten myös hevostaloutta hallinnoivan maa- ja metsätalousministeriön valtiosihteeriä Päivi Nergiä kommentoimaan budjettilukuja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
