

Eräänä huhtikuisena iltana Laura Koskenmäen hevosten metsätarhaan Alavudella menivät kaivinkoneen jäljet. Aita oli kaadettu ja aidan päälle oli jätetty vanha sähkötolppa, joka oli vaihdettu uuteen. Asialla oli sähköyhtiön urakoitsijan aliurakoitsija, eikä tallin omistajalla ollut hajuakaan, että hänen eläintensä aidatulle, pysyvälle oleskelualueelle ollaan tulossa konevoimin.
”Olin ilmoittanut Carunalle puolitoista vuotta sitten, että kyseisellä hehtaarin metsikköalueella on hevosteni pysyvä tarha. Olin nimittäin tuolloin tavannut sähköyhtiön värväämän sahurin raivaussahan kanssa töissä kyseiseltä alueeltani ja ilmoittanut asiasta sähköyhtiöön”, kertoo Koskenmäki.
Hevosten aitaus sijaitsee osittain sähkölinjan alla.
”Olisin toki itse poistanut puuston linjan alta tai aidannut hevoset sieltä pois, jos minulle olisi toissa vuonna ilmoitettu tulossa olevasta työstä. Hevoset säikkyivät raivaussahaa. Ymmärrän, että työt pitää tehdä, mutta miksi niistä ei ilmoiteta etukäteen maanomistajalle”, Koskenmäki aprikoi.
Ensimmäisen tapauksen jälkeen Carunalta pahoiteltiin asiaa ja luvattiin, että tapahtunut ei tule toistumaan. Toisin kävi.
Rikkoutunut, maassa oleva aita paljastui ja aidan päälle oli jätetty kumolleen vanha sähkötolppa.
Toissa viikolla Koskenmäki oli iltalenkillä koiriensa kanssa, kun havaitsi kaivinkoneen jälkien vievän kylätieltä hevosten metsätarhaan. Rikkoutunut, maassa oleva aita paljastui ja aidan päälle oli jätetty kumolleen vanha sähkötolppa. Hevoset eivät ilmeisesti olleet käyneet siinä osassa tarhaa, joten kolmikko oli yhä aitauksen sisällä.
Aivan ensimmäiseksi Koskenmäki aitasi hevoset pois alueelta, joka sijaitsee sadan metrin päässä valtatieltä ja otti sitten yhteyttä sähköyhtiöön chatin kautta. Hän tiedusteli, eikö sähkölinjan tolppien vaihtotyöstä hevostarhan sisällä pitäisi ilmoittaa alueen omistajalle. Keskustelussa kävi ilmi, että puolitoista vuotta sitten annettu tieto hevostarhan sijainnista sähkölinjan alla ei ollut kirjautunut Carunan järjestelmiin.
”Asiakaspalvelija pahoitteli asiaa chatissa ja totesi, että kanssani olisi pitänyt tehdä kirjallinen sopimus, että alueelle saa tulla. Sain sähköpostiinikin pahoitteluviestin ja viittauksen siihen, että ilmoitusvastuu töistä kuuluu Carunan aliurakoitsijalle. Kysyin sitten uudestaan chatissa, miten sopimuksen tekeminen hoituu, jotta jo kahdesti tapahtuneen hevostarhaan ilmoittamatta tulemisen voisi jatkossa estää.”
Vastauksessaan Carunan toinen asiakaspalvelija totesi, että ”kaikesta työstä ei ennakkoon ehdi ilmoittaa”. Koskenmäki esitti jatkokysymyksen: entä jos hevoset karkaavat valtatielle ja aiheuttavat esimerkiksi ulkopuolisen ihmisen kuolemaan johtavan onnettomuuden? ”Silloin meillä on vahingonkorvaushakemuslomake”, kuului asiakaspalvelijan sanatarkka vastaus.
Koskenmäki tarttui puhelimeen ja soitti Carunan asiakaspalveluun, jossa todettiin, että asiakaspalvelijan viestittely ”ei ollut mennyt ihan kaavan mukaan”. Sähköyhtiö myös kertoi, että vastuu urakasta sopimisella ja tiedottamisella on alihankkijalla.

Viime viikolla Koskenmäki selvitti asiaa urakoitsijan kanssa. Hänen mukaansa asia hoitui jouhevasti ja yhtiöltä tuli sähköisesti allekirjoitettavaksi sopimus sähköpylväiden vaihtamisesta. Se oli jäänyt moniportaisessa projektissa Carunan urakoitsijan aliurakoitsijalta kokonaan tekemättä.
Projektivastaava Harri Tynjälä Carunalle urakoivalta ENP Oy:ltä kertoo, että sähköpylväiden vaihtamisprosessissa oli tapahtunut monta virhettä alkaen siitä, että Carunalta ei ollut tullut yritykselle tietoa urakka-alueella sijaitsevasta hevostarhasta. Lisäksi ENP oli saanut aliurakoitsijaltaan paikkansapitämättömän tiedon, että luvat kylän kaikkien maanomistajien kanssa ovat kunnossa.
”Kaikki maanomistajat, joiden mailla toimitaan, pitää luvittaa, mutta tätä kyseistä maanomistajaa ei aliurakoitsijamme ole luvittanut lainkaan. Meillä taas on valvonta pettänyt tässä tapauksessa. Aika paha moka”, Koskenmäen kanssa asiasta hyvässä hengessä keskustellut Tynjälä sanoo.
”Pienellä vaivalla ja lakia seuraamalla vältetään täysin turhat vaaratilanteet.” Laura Koskenmäki
Koskenmäki ja Tynjälä ovat molemmat helpottuneita, että tapauksesta selvittiin ilman onnettomuutta. Hevosenomistajana Koskenmäki painottaa, että tilanteet, joissa eläinten tarhoihin tullaan yllättäen, voivat olla vaarallisia sekä eläimille että urakoitsijan työntekijöille. Ja mahdollisesti myös täysin ulkopuolisille henkilöille, mikäli eläimet pelästyneinä karkaavat.
”Vaara- ja vahinkotilanteet on hyvin helppo ehkäistä ilmoittamalla maanomistajalle hänen maallaan tehtävistä töistä ennakkoon. Pienellä vaivalla ja lakia seuraamalla vältetään täysin turhat vaaratilanteet”, Koskenmäki toteaa.
MT on nähnyt Koskenmäen tallettaman chat-keskustelun Carunan asiakaspalvelijan kanssa sekä sähköpostikirjeenvaihdon urakoitsijan kanssa.