

Kesän kisojen perusteella V.G. Voitto on selvä suosikki ravikuninkaaksi. Nordic Kingissä ja Suur-Hollola-ajossa se paikkasi laukkansa huikeasti. Suurmestaruudessa se ravasi koko matkan ja juoksi suomenhevosten uuden absoluuttisen Suomen ennätyksen 18,2a.
Kuninkuuskisassa paljon ratkeaa mailin osamatkan alkumetreillä. V.G. Voitto lähtee mailille kakkosradalta ja sen ulkopuolelta lataavat matkaan kisan kovimmat avaajat Caijus, Evartti ja H.V. Tuuri.
Suur-Hollola-ajon lähtösuoralla ulkopuolelta vauhdilla tulleiden hevosten paine oli V.G. Voitolle liikaa ja se lankesi laukalle. Autolähtö auttanee alun ravia pääsemisessä, mutta vaaran paikka on nimenomaan mailin kisan alkumetreillä.
Seitsemänvuotias V.G. Voitto on kuninkuuskisan ensikertalainen, mikä luo aina oman kysymysmerkkinsä. V.G. Voitto ei ole koskaan kilpaillut yli 2100 metrin matkalla, ja kaikkiaan se on kilpaillut viime vuosina harvakseltaan.
Kuninkuuskisassa V.G. Voiton pahin vastustaja lienee V.G. Voitto itse. Kykyjensä puolesta se voi onnistuessaan olla vaikka joka matkalla ylivoimainen, mutta kuninkuuskisan täysin poikkeuksellinen luonne voi olla sille kompastuskivikin. Kahden päivän ja kolmen kisan kokonaisuudessa ei parane kuluttaa voimiaan mihinkään ylimääräiseen.
Toinen avainhevonen on vuosien 2020–2022 ravikuningas Evartti, joka on 13-vuotiaana noussut jälleen kerran huippuiskuun. Evartin vahvuus on paitsi sen vauhdissa, myös sen täydellisessä ajettavuudessa.
Evartti lähtee auton takaa tarvittaessa alle 1.10-vauhdilla, mutta rauhoittuu heti vaikka kahden minuutin tahtiin. Evartti pääsee joka matkalla keulaan ja Mikkelin kisan perusteella oriin kunto on huipussaan.
Santtu Raitalalla on Evartin kanssa käytössään monipuolinen pelikirja. Viime vuonna 3100 metriä oli Parvelan Retun mankelissa liikaa ennen Kuninkuusraveja sairastaneelle Evartille, mutta kaiken ollessa kohdallaan Evartti on osoittanut venyvänsä pitkälläkin matkalla upeasti.

Kuninkuuskilpailun luonne muuttui paljon, kun kisan kolmanneksi kovaksi ennakoitu hallitseva ravikuningas Parvelan Retu joutui jättämään kisan väliin. Nyt kisa on etukäteen selvästi kahden kauppa, mikä vaikuttaa molempien suosikkien tekemisiin.
V.G. Voiton kannalta Parvelan Retun poissaolo helpottaa asioita siinä mielessä, että nyt Ari Moilanen voi varmasti tehdä V.G. Voiton rattailla ratkaisuja silloin kuin haluaa. Kääntäen sama asia tarkoittaa myös sitä, että jos osamatkoille haluaa matkavauhtia, sitä on vaadittava itse.
Jos ravikuninkuus menee V.G. Voiton ja Evartin ohi, puhutaan jättiyllätyksestä. Kokonaiskisaa ajatellen mielenkiintoinen on kisan ensikertalainen Issakan Valo. Keväällä loistaneen oriin huippuvauhtien riittävyys on lentokeleillä koetuksella, eikä rata-arvontakaan ollut sille suosiollinen. Joka tapauksessa Issakan Valo on kisan muista hevosista se, jonka voi odottaa ainakin jollakin matkalla olevan aktiivisesti mukana juoksunkulkua muokkaamassa.
Lopputulokset kuninkuus- ja kuningatarkilpailuissa ratkaistaan kolmen osamatkan yhteisaikojen perusteella. Oriit ja tammat kilpailevat omissa lähdöissään lauantaina 2100 metrin matkalla ja sunnuntaina 1609 metrin sekä 3100 metrin matkoilla.
Jokaisen osalähdön ensipalkinto on 17 000 euroa. Kokonaiskisan voitosta maksetaan 40 000 euroa. Jos sama hevonen voittaa kaikki kolme osamatkaa, maksetaan vielä 9 000 euron bonus, eli kaikki osamatkat voittamalla ravikuningas tai ravikuningatar ansaitsee 100 000 euroa.