Lämpökuvauksen avulla voidaan paikantaa hevosen rungosta kohta, jota eläinlääkärin kannattaa tutkia tarkemmin. Kuvaamassa Mari-Tiina Jääskeläinen. Kuva: Miska Puumala
”Perustan oltava kunnossa kuten talossakin” ‒ Kiuruvedelle klinikan avannut Hanna Porthan katsoo usein asiakkaansa suuhun ja jalkoihin
Eläinlääkäri Hanna Porthan pitää työssään lähtökohtana sitä, mihin hevonen on tarkoitettu: juoksemaan ja syömään.TilaajalleKiuruvesi
Eläinlääkäri Hanna Porthan painottaa hevosen kokonaisvaltaisen hoidon merkitystä. Usein esimerkiksi fysioterapia on tärkeä osa kuntoutumista, mutta fysiikan hoitaminen on tärkeää myös ennaltaehkäisevästi, eläinlääkäri muistuttaa. Kuva: Miska PuumalaHyvän kengityksen ja terveiden hampaiden merkitys hevoselle on samanlainen, kuin hyvien perustusten merkitys talolle, vertaa eläinlääkäri Hanna Porthan.
”Pidän lähtökohtana sitä, mihin hevonen on tarkoitettu, eli juoksemaan ja syömään karkearehua.”
Tästä syystä hän kiinnittää usein huomiota asiakashevostensa kengitykseen ja hampaiden kuntoon.
”Monet jalka- ja selkäongelmista liittyvät kengitykseen. Ja jos ei pysty syömään, ei saa tarpeeksi energiaa”, Porthan kertoo.
Hän tekee mielellään yhteistyötä muun muassa kengitysseppien ja eläinfysioterapeuttien kanssa.
”Hevosen ympärillä on porukka, joka muodostaa kokonaisuuden.”
Kymmenen vuoden ajan erityisesti hevosten kanssa työskennellyt Porthan hoitaa asiakkaita laajalla alueella Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa. Pääosa hänen kalustostaan on liikuteltavissa.
Maaliskuun alusta eläinlääkäri avasi oman Pohama klinikan Kiuruvedelle, Ylä-Savon ammattioppilaitoksen kampusalueelle. Samaan rakennukseen valmistuivat tilat myös Kiuruveden kaupungineläinlääkäreille. Tilat oli aikanaan rakennettu hevossairaalaksi, mutta jääneet sittemmin vaille käyttöä.
Viereisessä rakennuksessa koulutetaan Jukka Kemiläisen johdolla kengittäjiä ja kengitysseppiä. Kemiläinen korostaa, että kengitys ja sen opetus pohjautuu hevosen anatomiaan.
”Vaikka kaviot olisivat kuinka kauniit, kengitys ei välttämättä toimi”, Kemiläinen sanoo.
Kengityskoulutus on niin kovassa suosiossa, että kaikki halukkaat eivät pääse heti aloittamaan opintoja. Silti joukosta vain osa päätyy lopulta suorittamaan ammattitutkintoa ja tekemään kengitystä kokopäiväisesti.
”Moni tulee oppiakseen esimerkiksi vaihtamaan irtokengän itse.”
Jukka Kemiläinen johtaa Ylä-Savon ammattiopiston kengityskoulutusta. Kuva: Miska PuumalaPorthan työskentelee Kiuruvedellä 2-3 päivää viikossa. Klinikalla on laaja hevosten hoitamiseen soveltuva välineistö sekä pakkopilttuu. Tilat ovat tarvittaessa myös kaupungineläinlääkärien käytettävissä.
Ensimmäiset viikot klinikalla ovat sujuneet hyvin, ja varauskalenteri näyttää lupaavalta.
”Uskon, että asiakkaita pitäisi riittää, kun väki oppii täällä taas käymään.”
Kiuruvedellä asuva hevosenomistaja Soile Kansanniva on uudesta klinikasta iloinen. ”Tosi tyytyväisiä ollaan. Tällä alueella on paljon hevosia. Aiemmin pitänyt aina ajaa joko Kuopioon tai Laukaaseen. On huippupalvelua, että tänne saa myös ilta-aikoja”, Kansanniva kiittelee.
Tiloissa voidaan jo tehdä esimerkiksi hengitysteiden ja mahalaukun tähystyksiä sekä ruunauksia ja puikkoluuleikkauksia.
”Suunnitelmissa olisi saada leikkaussali käyttöön, kunhan saamme yhteistyökuviot sovittua. Eri erikoisalojen osaajista yhteistyöstä on sovittu jo ainakin hevosten hammassairauksien hoitoon erikoistuneen Leena Karman kanssa. Isompia leikkauksia ajatellen tilat on tarkoitus saada kuntoon syksyksi ja ottaa käyttöön asteittain yhteistyösopimusten mukaan.”
Porthan toivoo yhteistyöverkoston laajenevan, kun toiminta saadaan kunnolla käyntiin. Myös yhtiökumppani olisi tervetullut. Toistaiseksi hän työskentelee yhden klinikkahoitajan kanssa.
”Töitä olisi ainakin kahdelle eläinlääkärille ja lisäksi avustajille, sillä heidän avullaan pystyy myös kasvattamaan potilasmäärää”, Pothan sanoo.
Hän kehittää taitojaan kouluttautumalla lisää jatkuvasti ja on valmis myös jakamaan nuorille eläinlääkäreille etenkin Nikulan eläinklinikalla Kaustisilla kertynyttä osaamistaan.
”Mutta pieni on kaunista. Katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi. Ainakin rakennus on nyt taas käytössä”, Porthan toteaa.
Lämpökuvausta esiteltiin Valtori-suomenhevosen avulla eläinklinikka Pohaman avajaisissa. Edessä kuvaaja Mari-Tiina Jääskeläinen. Hevosta pitelee sen toinen omistaja Soile Kansanniva. Kuva: Miska PuumalaEläinlääkäreistä on Kiuruvedellä pulaa, kuten monella muullakin paikkakunnalla.
Etenkin perhevapaiden sijaisuuksiin on vaikeaa löytää tekijöitä, kertoo Aili Heikkinen Iisalmen kaupungin ympäristöterveyspalveluista, joka pyörittää kaupungineläinlääkärien toimintaa alueella.
Kaupunki on pyrkinyt helpottamaan tilannetta parantamalla eläinlääkärien työoloja. Nykyaikaiset työtilat ovat osa tätä.
”Tämä on mahtava satsaus Kiuruveden kaupungilta”, Heikkinen totesi klinikan avajaisissa.
Lisäksi alueella on nostettu päivystyskorvauksia ja hankittu kaupungille nautapraktiikkaan liittyvää välineistöä, jotta eläinlääkärien ei tarvitse hankkia kaikkea itse.
Eläintenhoitajia on myös palkattu lisää, ja heitä on mahdollista käyttää apuna myös maatilaeläinten hoidossa sekä kutsua mukaan päivystystehtäviin, Heikkinen kertoo.
”Alueen kuntapäättäjät ovat ymmärtäneet eläinlääkäripalveluiden merkityksen.”
- Osaston luetuimmat
