Suomenhevosen uusittu jalostusohjelma on tullut voimaan. Kevään näyttelyissä voidaan ensi kertaa hyväksyä jalostukseen oriita ja tammoja käyttösuunnalle, joka on yhteinen luokka työhevosarvostelun rinnalla.
Uudistuksen taustalla on Suomen Hippoksen vt. toimitusjohtajan Minna Mäenpään mukaan tarve säilyttää suomenhevosen monipuolisuus. Samalla halutaan myös saada kasvattajille enemmän tietoa terveys- ja jalostusominaisuuksista hevosilta, joita kuitenkin käytetään jalostuksessa.
"Tämä on uusi mahdollisuus joillekin kasvattajille mutta se ei ole mitenkään pois perinteisestä suoritusarvostelusta", hän korosti Forssassa pidetyssä jalostusseminaarissa.
Näyttelyiden puheenjohtaja-tuomari Jenni Timlin toivoo, että uudistus houkuttaisi myös tuomaan näitä oriita arvosteluun.
Arvostelua ennen oriit käyvät eläinlääkärin tarkastuksen klinikalla, jolloin niiltä saadaan talteen sekä terveyteen että rakenteeseen liittyvää dataa ja kuvia. "Näin tammojen omistajat voivat tehdä perustellummat ratkaisunsa", hän sanoo.
Tätä tietoa jää nykyisellään paljon saamatta, kun monia oreja käytetään – osaa useillekin tammoille – joka vuosi kotisiitosluvan kautta.
Timlin kuvaa käyttöluokan ottamista työhevossuunnan osaksi erityisenä hetkenä suomenhevosen jalostushistoriassa. Aiemmin arviointi on aina perustunut selkeästi suorituksiin.
Se ei kuitenkaan tarkoita, että jalostusarviointi olisi auki niille, jotka eivät muihin suuntiin kelpaisi. Terveyden ja rakenteen sekä ennen kaikkea luonteen suhteen yksilön tulee edustaa hyviä suomenhevosen rotutyyppejä.
"Nöyrä, palvelualtis, riittävän rohkea ja tasainen ovat luonteen kuvaukset, joita haetaan."
Jalostusarvosteluun kuuluu siis normaali eläinlääkärin ennakkotarkastus oreilla, molemmilla sukupuolilla rakennearvostelu paikan päällä ja sen jälkeen kevyt suorituskoe, joka tässä suunnassa voidaan antaa joko ajaen tai ratsastaen.
Lisäksi annetaan suvun ja suoritusten sanallinen arviointi.
Näyttelyn arvostelulautakunnillekin on kiinnostavaa nähdä, kun arvioitavaksi voi tulla hyvin erikokoisia ja -tyyppisiä hevosia. "On sitten pieni tai suuri, kunhan on jalostustavoitteiden mukaisesti sopusuhtainen, vahva ja terve, se on tärkeää", Timlin painottaa.
"Tulemme varmaan myöskin mainitsemaan minkä tyyppinen hevonen on. Onko sillä hyvä juoksija- tai ratsutyyppi, mutta se on vain kuvaus, mitä hevonen muistuttaa eniten."
On sitten pieni tai suuri, kunhan on jalostustavoitteiden mukaisesti sopusuhtainen, vahva ja terve, se on tärkeää.
Erona juoksija-, ratsu- ja pienhevossuuntiin sekä työhevosten ajokokeeseen on, että kuskiksi tai satulaan ei nouse tuomaristoon kuuluva, ulkopuolinen ammattilainen vaan hevoselle tuttu ihminen.
"Lautakunta seuraa alusta loppuun, miten hevonen varustetaan ja miten se toimii itse suorituksessa. Ratsain näytetään eri askellajit molempiin suuntiin, ja hevosen pitää esimerkiksi nostaa molemmat laukat"; Timlin kuvaa.
"Ajokokeessa taas hevonen suorittaa oman ohjastajan kanssa käyntiä, ravia ja pysähdyksiä."
Ratsastuskokeen tavoin myös ajokoe suoritetaan 20 kertaa 60 neliömetrin tilassa. Näyttelypaikasta riippuen se voi olla maneesiin, kentälle tai raviradan etusuoralle rajattu alue.
"Koska käyttökoe on hyvin kevyt, testataan nöyryyttä ja soveliaisuutta joko ajoon tai ratsastukseen enemmän kuin valtavan lennokkaita liikkeitä."
Tuomaristollekin tilanne on kokonaan uusi ja kiinnostava. Uuden suunnan arviointiperusteisiin on Timlinin mukaan perehdytty huolella ja käyty keskusteluja ennalta, jotta ollaan valmiita, kun ensi viikolla näyttelykausi lähtee käyntiin Jokimaalta.
"Tämä kevät antaa ennakkoajatusta siitä, millaisia oriita ja tammoja suunnalle on tulossa. Saadaanko vähän erilaisemman sukuisia? On myös kiinnostavaa nähdä, miten suomenhevosen harvinaisemmat värit tulevat esille."
"Tammatkin ovat toki näyttelyihin tervetulleita jo nyt keväällä, mutta nyt keväällä katsotaan ennen kaikkea oreja, jotta ne ehtivät vielä saada astutuskauteen orilisenssin", ensimmäisen näyttelyn puheenjohtaja valottaa.
Ilmoittautuneiden orien tiedot eivät näy Heppa-järjestelmässä, mutta Timlin kertoo, että Lahteen on tulossa yksi ori arvosteltavaksi uusin säännöin. Se näytetään ajaen.
"13. toukokuuta Lappeenrantaan odottelen kolmea, jos ei neljääkin oria", Kymen-Karjalan hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Timlin kertoo kentältä kuulemiensa suunnitelmien perusteella.
Käyttösuunnalle ei anneta palkintoa. Hevonen joko hyväksytään tai hylätään.
Vaikka sen suoritukset paranisivat, se ei niiden perusteella nouse arvostelussa mutta hyväksytty hevonen voidaan jälkeläisten perusteella palkita samoin kuin työhevosissa ja kolmessa muussa jalostussuunnassa.
Työhevosten rinnalle jalostusarvosteluun tuotiin alkuvuodesta suomenhevosen uusitussa jalostusohjelmassa käyttösuunta.
Käyttöpuolella hevosen voi näyttää joko ajaen tai ratsastaen 20 x 60 neliön kentällä: pääpaino on hevosen toimivuudella ja kuuliaisuudella varustamisen ja suorituksen eri vaiheissa.
Työhevoset arvostellaan edelleen veto- tai ajettavuuskokeella, jonka vaatimukset ovat ennallaan.
Arvosteltaviksi toivotaan kevään näyttelyissä oriita, jotta ne ehtivät saada orilisenssin voimaan ennen astutuskautta.
Tammoja voidaan arvostella näyttelyssä pitkin vuotta.
Kevään näyttelyt: 26.4. Lahti, 7.5. Seinäjoki, 9.5. Ypäjä, 13.5. Lappeenranta
Ilmoittautumiset Heppa-järjestelmän kautta. Kirjautumiseen tarvitaan Omatallin tunnus.
Lue myös:
