Lil Runner sanoi viimeisen sanan Kriteriumissa ‒ Vidgrénit palasivat voittajakehään 40 vuoden jälkeen

Antti Teivaisen kannustaessa Lil Runnerin hurjaan tykitykseen, ilmassa oli historian siipien havinaa. Toki sitä olisi ollut Pekka Korven valmentaman ja kasvattaman Arctic Emeraldin voitossakin, mutta nyt Suomen raviurheilun kultasormi sai tyytyä kakkostilaan.

Lil Runnerin voiton Kriteriumissa teki historialliseksi muun muassa se, että Antti Teivainen voitti saman kilpailun samantapaisella loppukirillä oriin emällä Bosses Lilyllä. Havinaa lisäsi myös se, että voittajan omistaja Einari Vidgrén Oy pääsi voittajakehään vuonna 1984 Jimi Boyn taustavoimina.

Lämminveristen Kriteriumista kehittyi taktiikkajuoksu. Ensimmäiset sadat metrit ajettiin urku auki.

”Mekin yritimme lujaa liikkeelle”, voittajan ohjastaja Antti Teivainen kertoi radan voittajahaastattelussa.

”Ensimmäiseen kaarteeseen mentiin täyttä, mutta One Ofille emme pystyneet vastaamaan.”

Keulataiston ratkettua Pekka Korpi sai käydä hyvin rauhassa hakemassa piikkipaikan suosikin Arctic Emeraldin ohjissa, ja sen jälkeen mentiin pitkät pätkät tälle tasolle hyvin rauhallista tahtia. Loppusuorakin näytti pitkään olevan suosikin paraatia voittajakehään, mutta kolmantena sisäradalla matkanneen Lil Runnerin saadessa kiritilaa asetelma muuttui. Lil Runner oli niin paineissaan, että saadessaan vapaan tilan eteensä, se jopa suti itsensä parin askeleen haparoinnille. Oikea rytmi löytyi, maisema vaihtui ja samoin vaihtui voittajan nimi.

Kovasti alkuun satsannut Pekka Korven pojan Hannu-Pekka Korven valmentama One Of oli pitkään kiinni kolmospalkinnossa, mutta viime metreillä kolmanneksi tuli myös vauhdikkaasti Jarno Kauhasen valmennustallin Dollar Haven rattaillaan Tommi Kylliäinen. One Ofin ohjastaja oli Hannu Torvinen.

”Olin optmistinen loppukaarteessakin, kun Lil Runnerilla oli kovasti painetta ohjissa”, Teivainen jatkoi tarinaa.

”Se oli vähän liiankin paineissaan, ja meinasi tosiaan haparoida, mutta kun rytmi löytyi tuli jo aikaisin tunne, että ehdimme, vaikka Pekka oli vähän karussa. Nämä ovat raviurheilun parhaita hetkiä. Tunne on, että Lil Runnerissa olisi ainesta kehittyä. Uskon sen olevan ensi kaudella vielä kovempi. Tälle kaudelle ovat luvassa todennäköisesti vielä Kymenlaakso-ajo ja Kasvattajakruunu, sitten saa luultavasti olla. Emässä ja tässä on samaa voittajan pää, muuten ne ovat erityyppisiä kropaltaan.”

Legenda pukeutuneena legendaan. Antti Teivainen ja Einari Vidgrén Oy:n värit. Kuva: Elina Paavola

Einari Vidgrén Oy:n toiminnassa usein esillä ollut Juha Vidgrén on kertonut hauskasti toimineensa oriin hankinnassa kuin Mato Valtonen Leningrad Cowboysin värvätessä Puna-armeijan kuoron bändin Senaatintorin esitykseen: ”Soitin ja kysyin.”

Paikalla voittajakehässä oli myös neljästä Vidgrénin veljeksestä vanhin, Janne Vidgrén, joka oli paikalla myös 1984. Raviharrastus on veljesten isän, jo edesmenneen teollisuusneuvos Einari Vidgrénin, peruja kuten yhtiön nimestä näkee. Einari, joka tunnetaan myös metsäkoneyritys Ponssen nostamisesta nollasta sataan, oli todella innokas ravimies ja -kilpailija.

Janne Vidgrén, Lil Runner, Antti Teivainen, Juha Vidgrén, Miia Salminen ja Teivon toimitusjohtaja Elina Hirvonen voiton hetkellä. Kuva: Elina Paavola

”Se on rakkaana muistona mielessä myös”, Janne Vidgrén kertoo.

”Mietin koulun jälkeen silloin, mitä tehdä, ja Einari sanoi, että mene tallille kesäksi. Niin tein ja siellä sain ajaa aina Jimillä, joka myöhemmin voitti myös Derbyn, treenit. Muistan miltä tuntui esimerkiksi kerran ajaa ohi muista treeneissä Jimillä. Jarmo Hoffren siinä teki kovan työn niissä voitoissa ja Teivainen sekä Miia Salminen taas tässä.”

”Olemme etsineet aktiivisesti kykyhevosia koko ajan, mutta ei tämä helppoa ole. Satsaukset ovat jatkuneet Einarin hengessä, ja nyt ollaan tässä. Oltiin aloittelemassa puheita kakkosen hyvyydestä, mutta sitten tajuttiin, että sehän taitaa vielä ehtiä!”