Kati Tuomola kertoi Haminassa omasta ja muualla maailmalla tehdyistä hevosten suuvaurioiden tutkimuksista. Kuva: Carolina Husu
Uusi teknologia voi tukea työtä hevosten hyvinvoinnin eteen – mitattua tietoa ratsastajan asennosta, ohjaspaineesta ja hevosen toiminnasta vapaana pihatossa
Kun terveyttä edistävän harrasteliikunnan merkitys kasvaa, hevosille ja hevospalveluille on kysyntää. Suuri yleisö kuitenkin haluaa mitattua tietoa niin eettisestä eläinten kohtelusta kuin ympäristöasioista, todettiin hevostutkimuksen seminaarissa.Tilaajalle
Hevosten hyvinvoinnista voidaan uudella mittausteknologialla saada tutkimukseen paljon tärkeää tietoa, joka auttaisi alalla toimivia ja olisi hyödyksi koulutuksessa. Yksi mahdollinen mittauskohde on niin raviohjastajan kuin ratsastajan ohjaspaine. Ronja Vartiainen ohjasti Sammalisen Iisakkia Haminan cityraveissa A-ponien lähdössä. Kuva: Carolina HusuLappeenrannan-Lahden teknisellä yliopistolla (LUT) on kehitetty mittausmenetelmiä ja keinoälyyn perustuvaa analysointiteknologiaa, jonka avulla hevosten hyvinvoinnista voidaan saada lisää tietoa käytäntöön.
Professori Heikki Handroos listasi teknologialle useita käyttökohteita hevosten hyvinvoinnin tutkimuksen seminaarissa, joka pidettiin viikko sitten perjantaina Haminassa.
Harjun oppimiskeskuksen simulaattoreilla tehdään tutkimusta. Älyjärjestelmillä kootaan dataa hevosten elämästä pihatossa, ja ratsastusmaneesissa voidaan mitata niin hevosen kuin ratsastajan toimintaa.
Oppimiskeskuksen uudessa EU-rahoitteisessa Airide-hankkeessa vertaillaan esimerkiksi opiskelijoiden sekä kokeneiden ratsastajien asentoja ja toimintatapoja.
Simulaattorille voidaan siirtää oikealta hevoselta mitatut liikkeet. Näin ratsastaja voisi totutella esimerkiksi itselleen uuteen hevoseen ensin simulaattorilla. Samoin kilparatsastaja voisi tätä kautta saada lisää harjoitustunteja, jolloin oman hevosen päivittäinen harjoitusmäärä pysyisi sen kannalta sopivana.
Ratsastuskouluissa simulaattori voisi säästää tuntihevosia alkeisratsastajien kuormittavilta virheiltä. Simulaattorilla voidaan myös harjoitella varautumista riskitilanteisiin vaikkapa hevosen pukittaessa.
Hevoselle kohtuullinen ohjaspaine on lähempänä viiden newtonin eli puolen kilon voimaa. - Kati Tuomola
Yksi kiinnostava kohde on ratsastajan tai ohjastajan ohjaspaine, joka vaikuttaa yhtenä keskeisenä tekijänä hevosten suuvaurioiden mahdolliseen syntyyn.
Suuvaurioita tutkinut eläinlääketieteen tohtori Kati Tuomola kertoo MT:lle, että ratsastuksen puolelta löytyy maailmalta parikymmentä tutkimusta ohjaspaineesta mutta ravureilla niiden mittaamisen tutkimus on jäänyt toistaiseksi paitsioon.
”Teknologiaa ohjaspaineen mittaamiseen löytyy. Aiemmista tutkimuksista voi arvioida, että hevoselle kohtuullinen ohjaspaine on lähempänä viiden newtonin eli puolen kilon voimaa ohjasta kohti”, hän sanoo.
Esimerkiksi tuoreessa ruotsalaistutkimuksessa hevosen ohjastaja löysi alle kymmenellä toistolla hevoselle todennäköisesti miellyttävämmän ohjaspaineen, kun mittalaitteistosta seurattiin paineen määrää ja myös sen tasaista jakautumista kummallekin ohjalle.
Tuomola on saanut kaksi pientä apurahaa tutkiakseen ohjaspaineen vaikutusta suuvaurioihin. LUT:n kehittämä teknologia luonnollisesti kiinnosti seminaarissa myös puhunutta Tuomolaa.
Ravurien määrä on laskussa ja ratsastus- ja muu harrastekäyttö puolestaan lisääntyy.
Tutkimusta tarvitaan ylipäätään lisää, sillä yhteiskunnassa yleinen kiinnostus painottuu eläinten kanssa toimimisen eettisen oikeutuksen ja eläintilojen ympäristövaikutusten suuntaan, painotti Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Markku Saastamoinen.
Kaupungistuminen muuttaa hevosten omistamista ja hevoslajien keskinäistä suosiota Suomessa: ravurien määrä on laskussa ja ratsastus- ja muu harrastekäyttö puolestaan lisääntyy. Uudet lajit kuten lännen- ja matkaratsastus sekä valjakkoajo yleistyvät myös.
Selvimmin kehitys on nähtävissä kotimaassa suomenhevosella, jota käytetään useisiin eri lajeihin. Ravureita on nyt noin 14 000 ja muita yhteensä arviolta 5 000.
Ratsusuunnan suomenhevosten kasvatus on lisääntynyt 2000-luvun ajan paria viime vuotta lukuun ottamatta. ”Ravurisukuiset myös siirtyvät nuorempina ratsu- ja harrastekäyttöön”, Saastamoinen lisää.
Hevosten kokonaismäärä on pysytellyt noin 75 000:ssa, sillä esimerkiksi hevosmatkailu ja ihmisten hyvinvointiin liittyvät palvelut vahvistuvat.
Tässä onkin Saastamoisen mukaan hevosalalle vastattavaa: huippu-urheilun tuki vähenee yleisesti, mutta kansanterveyttä edistävän harrasteliikunnan merkitys taas kasvaa.
Hevostallit myös sisällytetään ympäristölainsäädäntöön siinä missä muutkin kotieläintilat. Erityisesti katse kohdistuu lannan ravinteisiin niin lantaloiden, tarhojen kuin muiden hevosalueiden osalta.
Haminan seminaarin järjesti Harjun oppimiskeskus.
Tuomolan mainitsema tutkimus hevosille käytetystä ohjasvoimasta:
Hevoset lukuina
Suomessa on hevosia 75 000.
Hevosharrastajia arvioidaan olevan ratsastuksessa 170 000 ja raviurheilussa 200 000.
Suomen hevosista valtaosa elää Lappeenranta–Oulu -linjan länsipuolella. Selvät keskittymät löytyvät suurimpien kaupunkien Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun ympäristöistä.
Myös Forssa–Hämeenlinna–Lahti -akselilla, Jyväskylän, Kuopion ja Lappeenrannan seuduilla on paljon hevosia.
Talleja on noin 16 000 ja muita hevosalan yrityksiä noin 3 000.
Ne työllistävät 6000–7000 ihmistä täyspäiväiseksi työajaksi laskien, mikä vastaa lähes Lapin matkailua.
Hevosten käytössä on viitisen prosenttia Suomen viljellystä peltoalasta.
Hevoset syövät maatalouden tuotteita 44–50 miljoonan euron edestä, mikä vastaa raaka-aineiden osalta 300 000 suomalaisen ostoja.
Palveluita hevosille ostetaan 90– 105 miljoonalla eurolla.
Lähde: Luonnonvarakeskus
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
