
Vaikka rokotetutkimuksen tulos oli synkkä, ei viimeistä sanaa taistelussa polttiaisriesaa vastaan ole vielä sanottu.
Kolmen ihottumakauden aikana Sveitsissä tutkituista hevosista tehdyistä testeistä paljastui tieto, että rokotteen allergeenit herkistävät vähemmän rokotettuja kuin rokottamattomia polttiaisille allergisoituneita hevosia. Suunta on siis oikea ja tutkimukset täsmärokotteen löytämiseksi polttiaisallergiaan eli IBH-sairauteen (insect bite hypersensibility) jatkuvat.
IBH-rokotetta kehitettiin vuosia sveitsiläisten ja islantilaisten tutkijoiden yhteistyönä. Vuonna 2020 kaikkiaan 27 kolmesti IBH-rokotettua hevosta vietiin Islannista Sveitsiin alueille, joilla esiintyy polttiaisia. Hevosia seurattiin keväästä 2020 syksyyn 2022 asti.
”Viedyistä 27 hevosesta polttiaisallergiaan sairastui 15 hevosta eli 55,5 prosenttia ryhmästä. Tämä on määrä, jota olisimme odottaneet rokottamattomilta hevosilta. Tulos osoittaa, että tämä rokote ei vähennä IBH-tapauksia Islannissa syntyneillä hevosilla, jotka viedään alueille, joilla esiintyy culicoides-suvun polttiaisia”, kirjoittavat Islannin yliopiston kokeellisen patologian instituutin Keldurin tutkijat verkkosivuillaan.
Maaseudun Tulevaisuus ei tavoittanut tutkijoita Islannista tai Sveitsistä vastaamaan rokotetutkimusta koskeviin kysymyksiin.
Selvää kuitenkin on, että tutkimus jatkuu ja ratkaisun etsimistä hevosille tuskalliseen allergiseen sairauteen jatketaan.
Keldur-instituutin sivuilla kerrotaan, että vuosina 2020‒2022 kertyneen suuren tietomäärän analysointia jatketaan. Tutkimushevosille annettiin Sveitsissä vuosittain tehosterokotteet ja polttiaiskaudella niistä otettiin kuukausittain näytteitä.
Hevosten polttiaisallergian immuunipuolustuksen tutkimusten kohteena ovat erityisesti välittäjäaineet interleukiini 5 ja interleukiini 31, joita on löydetty polttiaisallergisten hevosten ihovaurioista. Sveitsissä on kehitetty ja testattu kahta terapeuttista rokotetta IBH:ta sairastaville hevosille ja todettu niiden vähentävän allergian aiheuttamia ihovaurioita.
Hevosen polttiaisallergia eli IBH (insect bite hypersensibility) tunnetaan myös nimellä kesäihottuma.
Culicoides-suvun pienet, leikkurileukaiset polttiaiset ruokailevat hevosen harja- ja häntämarrossa sekä vatsalla ja jaloissa erityisesti iltaisin ja aamuhämärissä.
Allerginen reaktio syntyy polttiaisen syljen proteiineista altistuksen seurauksena ja kutiava hevonen saattaa hangata ihonsa rikki pahasti.
Hevonen voi allergisoitua myös muille lentäville, pureville ja pistäville hyönteisille.
Hoitona loimitus ihottumaloimeen, puhtaanapito, rauhoittava paikallishoito, omega 3 -öljylisä ruokavalioon ja pääsy suojaisaan, pimeään pihattoon tai talliin.
Antihistamiini auttaa joillekin, mahdollisesti myös siedätyshoito tepsii.
Hoitamattomana polttiaisallergia voi tehdä kutisevan hevosen elämästä sietämätöntä ja estää sen normaalin käytön.
Syyskesä ja syksy ovat yleensä pahinta polttiaisaikaa.
Helsingin yliopiston immunologian yliopistonlehtori Sami Junnikkala on ryhmänsä kanssa tehnyt polttiaisallergiatutkimusta Suomessa kahden kauden ajan. Pilottitutkimuksessa selvitetään polttiaisyliherkkyydestä kärsivien hevosten veri- ja sylkinäytteistä tulehduksesta kertovia merkkiaineita ja hevosten päällepäin näkyviä iho-oireita.
Tutkimusaineistona on 18 samalla tallilla asuvaa hevosta, joista osa on terveitä ja osa sairastaa polttiaisyliherkkyyttä.
Junnikkalan ryhmän tutkimista hevosista kuutta polttiaisyliherkkää hevosta on hoidettu käsiteltyjä laktobasilleja, kasvien polyfenoleja, tamarindin kuivauutetta ja leväuutteita sisältävällä suihkeella, jonka merkitystä iho-oireiden hoitoon tutkimuksessa on selvitetty.
”Havaitsimme, että Linkskin-valmisteella hoidettujen kesäihottumahevosten veressä oli vähemmän kutinaa aiheuttavaa IL-31-välittäjäainetta kuin kesäihottumahevosilla, joita ei oltu hoidettu tällä valmisteella”, kertoo Junnikkala alustavia tuloksia kotimaisesta tutkimuksesta.