Suomenhevosten työmestaruus uuteen osoitteeseen – ”Se on tosissaan ihmisen palvelija”

Suomenhevosten työmestaruudesta kilpaili lauantaina komeasti 18 valjakkoa. Kisa järjestettiin Reisjärven raviradalla yhteistyössä paikallisen hevosyhdistyksen, hevosjalostusliiton ja Suomen Hippoksen kanssa.

Voittajaksi kruunattiin Jari Penttisen ohjastama kuusivuotias tamma Silviisii (Hanslankari). Hevosen omistaja ja kasvattaja on Sirkka Penttinen.

Työmestaruuskilpailussa kilpaillaan kolmessa osakokeessa: 1000 metrin juoksussa, 500 metrin kävelyssä 500 kilon kuormalla työkärryillä sekä portaittain nousevalla kuormalla reellä tehtävässä vetokokeessa.

Silviisiin pistemäärä oli 31,40. Toiseksi tuli kahden edellisen vuoden voittaja, Mikko Uusimäen ohjastama Henkan Juulia (I.P. Vektori) pisteillä 29,60. Kolmanneksi sijoittui Jarmo Korkeaniemen Hotleri (Villihotti), joka sai vetokokeesta koko joukon parhaat pisteet.

Neljäs oli parhaana ensikertalaisena palkittu Ronikon Tuiske (Tuisku-Topi) ohjastajanaan Minna Eronen. Viidenneksi sijoittui Jari Penttisen toinen osallistuja Masariini (Huiman Pyste), joka on voittaneen Silviisiin emä.

Nyt kuusivuotias Silviisii ja myös sen emä Masariini osallistuivat viime vuonna ensimmäistä kertaa työmestaruuskisaan.

”Silviisii on varsasta asti ollut tosi ainutlaatuinen”, Jari Penttinen ihastelee Hippoksen tiedotteessa.

”Sille on käynyt jokainen homma, mitä sen kanssa on käyty tekemään. Se on kolmivuotiaana ollut saattoajossa, sillä on kynnetty peltoa, tehty puuajoa. Ei ole mitään sellaista työkonetta, -kärryä tai -vaunua mitä sen perään ei voisi laittaa, siltä onnistuu kaikki. Se on tosissaan ihmisen palvelija.”

Kauko Tuominen on kilpaillut jo 40 vuotta ja tämän vuoden kisa tamma Peloriinalla oli Tuomisen mukaan hänen viimeisensä. Kuva: Visa Vilkuna

Itse kilpailu sujui ilman suurempia kommelluksia. Kaikki hevoset saivat sekä juoksu- että kävelykokeessakin hyväksytyn tuloksen.

Vetokokeessa ruuna Salaluukulle tapahtui valjasrikko, kun todennäköisesti rinnustin katkesi. Tapauksesta päästiin säikähdyksellä, mutta hevonen ei jatkanut enää kisaa ja kokonaistulosta ei näin ollen saatu. Ilman vetotulosta jäi kaikkiaan kolme hevosta.

Reetta Tervonen ja tamma Softis ovat vierailleet muun muassa lukuisissa päiväkodeissa ja vanhustentaloilla. Parivaljakko on hoidellut myös Porin vossikkaa. Kuva: Visa Vilkuna

Reetta Tervonen Virroilta oli kilpailemassa yhdeksänvuotiaalla Softis-tammallaan. Kipinän hevosharrastukseen Tervonen kertoo saaneensa äitinsä ratsun kautta. Kokemusta on karttunut poneista ja ravureista, mutta työhevoset ovat jotenkin lähinnä sydäntä.

Kun Työhevosten SM-kisa muutama vuosi sitten avautui kantakirjaamattomille hevosille, Tervonen oli Softiksellaan heti mukana. Vahvan ravitaustan omaava tamma nauttii, kun yleisö elää kisassa mukana. Softiksen arki koostuu ratsastuksesta, ravikilpailuista ja monipuolisista asiakaskeikoista.

”Käymme Softiksen kanssa päiväkodeissa ja vanhustentaloilla eli sellaisissa paikoissa, missä muuten on vaikea kohdata hevosta. Käymme Porissa vetämässä vossikkaakin”, Tervonen kertoo.

Työhevosten ominaisuuksia mitattiin pitkään vaihtelevilla säännöillä, ja vasta 1960-luvun lopulla likimain nykymuotoiset säännöt vahvistettiin. Välillä työmestaruuskilpailuja ei järjestetty lainkaan, kunnes vuonna 1985 Hippos puhalsi kisat uuteen liekkiin.

Tällä vuosituhannella kiinnostus työmestaruuskilpailuihin näytti jälleen hiipuvan. Viitisen vuotta sitten hevosmiesten ja -naisten kiinnostus työmestaruuskisoja kohtaan alkoi uudellen viritä.

Yhtenä merkittävänä tekijänä kilpailun suosion kasvuun on Hippoksen jalostusvaliokunnan tekemä muutos, jossa kilpailusta poistettiin jalostusarvosteluvaatimus. Tällä useiden kilpailijoiden toivomalla muutoksella myös ruunat pääsivät mukaan kilpailemaan tittelistä.

Reisjärven kilpailussa oli mukana yhdeksän tammaa, seitsemän ruunaa ja kaksi oritta. Kilpailun eläinlääkärinä toiminut Antti Helminen kertoo tarkastaneensa kaikkien mukana olevien hevosten kilpailukunnon ennen kisan alkua. Sanottavaa ei löytynyt ja kaikki saivat kilpailuoikeuden.

Seuraavan kerran eläinlääkäriä tarvittiin vetokokeessa. Helmisen mukaan nöyrä hevonen pyrkii joskus miellyttämään ohjastajaa liikaa ja saattaa vetää itsensä liian tiukille. Tällaisissa tapauksissa eläinlääkäri voi estää kilpailun jatkamisen.

Helminen kehui tapahtumaa harvinaisen aidoksi ja hevoshenkiseksi. Raveissa sekunnin osat ja kenties eurotkin ovat tärkeässä osassa, mutta työmestaruuskilpailussa on toisin.

”Täällä pystyy aidosti aistimaan hevosten ihailua. Tapahtuma on erinomainen kunnianosoitus suomenhevoselle sen tekemistä palveluita isänmaamme eteen”, Helminen tiivistää.

Työhevosharrastajien toiminnassa alusta alkaen ollut Leena Sihvo kertoi työhevosharrastuksen olevan mukavasti myötätuulessa. Kuva: Visa Vilkuna

Suomen Työhevosharrastajien Leena Sihvo kertoo, että kiinnostus työhevosia kohtaan on mukavasti kasvussa.

Suomenratsut ry:n alaisuudessa toimiva yhteisö järjestää työvaljastuksen kursseja ympäri Suomen. Hyvälumisina talvina pidetään metsäajokursseja ja syksyisin hevoskynnön SM-kisat Eurajoella. Sihvon mukaan noin sadan aktiivin Työhevosharrastajat on tarkoitus muuttaa omaksi yhdistyksekseen, jotta pankkiasiat ja muu byrokratia olisi suoraviivaisempaa.