Kirsi Kjäll näyttää, että alumiiniset aidat ja portit ovat keveitä käyttää. Peppi-irlannincobia kiinnostaa tilanne, jolloin sähkö ei olisikaan päällä. Kuva: Johannes Tervo
Pihaton rakentaminen hevosille vei kaiken vapaa-ajan – ”Työtuntien määrää en uskalla edes yrittää laskea”
Rakennuksen lisäksi Jani ja Kirsti Kjäll laajensivat hevosten ulkoilualuetta ja toteuttivat ratsastuskentän pohjatöineenTilaajalleLapua
Kuusipäinen hevoslauma elelee leveästi Jani ja Kirsi Kjällin pihatossa. Kuva: Johannes TervoEdellisvuoden kesä‒lokakuussa Jani Kjäll käytti kaiken vapaa-aikansa rakentamiseen. Puoliso Kirsi Kjällin ideoima pihattorakennus aitauksineen ja ratsastuskenttineen jalostui käytännön suunnitelmiksi.
Pihaan ajettiin soraa pihattorakennuksen pohjaksi, kivijalka valettiin, runko rakennettiin puusta ja ulkoverhoiluksi valittiin helppohoitoinen pelti. Rakennusta ei ole eristetty sähköpatterilla lämmitettävää satulahuonetta lukuun ottamatta. Ulkopuolista työväkeä ei käytetty paitsi ”isäukko oli auttamassa peltikaton laitossa”, Jani Kjäll sanoo.
Rakennuksen lisäksi Kjällit laajensivat hevosten ulkoilualuetta ja toteuttivat ratsastuskentän pohjatöineen. Pikkuponien vanha siirtotalli purettiin ja muunnettiin lantalaksi.
”En uskalla edes laskea omia työtuntejani, mutta ilman niitä kokonaiskustannukset helahoidolle olivat noin 60 000 euroa. Onneksi ehdimme tehdä melkein kaiken ennen kuin rakennusmateriaalien kustannukset nousivat.”
Kustannusten nousun Kjällit ehtivät hekin huomata: pihattoaidan alumiiniset elementit tilattiin kahdessa osassa. Jälkimmäiseen toimitukseen hinta oli ehtinyt pompsahtaa. Pariskunnan tyyriiksi mainitsema aita on kuitenkin hintansa haukkunut. Hevoset eivät nojaile aitaan, jossa sähkö kiertää varmasti.
Kaikki näyttää valmiilta, mutta viimeistelytöitä riittää vielä tulevalle kesälle. Jani Kjäll aikoo asentaa rakennukseen rännit. Lisäksi aikeena on toteuttaa talliin oma vesipiste. Nyt vesi tuodaan letkulla talolta.
”Toki aina on jotakin korjaamista. Hevoset kuluttavat paikkoja. Tallin sivussa olevassa aitauksessa oli hevonen, joka nojaili ja hinkkasi tallin peltiverhoilua ruttuun”, Jani Kjäll näyttää.
Myös kurakosta on tarkoitus päästä eroon. Suurin osa noin puolen hehtaarin ulkoilualueesta on luonnonpohjaa. Pihattorakennuksen edustalta ja ulkoilualueen kauimmaiseen laitaan sijoitetulla ruokinta-alueella on pintakerros kuorittu, laitettu suodatinkankaat, sorat ja päälle kivituhka.
”Vaatii varmaan kymppitonnin, että koko alueelle tehtäisiin sama”, Kirsi Kjäll sanoo.
Rakennusta ei ole eristetty sähköpatterilla lämmitettävää satulahuonetta lukuun ottamatta. Kuva: Johannes TervoArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
