Paras suomenori tulikin Virosta

Oripäivillä ratsukantakirjaan pyrki seitsemän suomenhevosoria. Niistä parhaana palkittiin ori Toivolan Valekro (Herkko Hurmaus – Corleone), joka sai kilpailutulostensa perusteella toisen palkinnon. Toiseksi paras oli kolmannen palkinnon saanut Ypäjä Paavo (Ypäjä Huttunen – Uno), joka sai hienot käyttöpisteet, mutta jolla jalka- ja kaviopisteet laskivat kokonaisuutta. Lievä kaviorustonluutuma laski kavioiden pisteitä yhdellä.

Muita oriita ei palkittu, mutta mukana olikin kolme vain 4-vuotiasta oria, jotka eivät voi saada palkintoa. Ne olivat kimo Aaluva (Saran Sovitus – E.V. Hurmio), musta Kaskisavu (Lakeus Kingi – Knuutilan Veikko) ja tummanrautias Kuninkaan Paluu (Lakeus Kingi – Säkkärän Sälli).

Ilman palkintoa hyväksyttiin myös 5-vuotiaat Suonsilmän Toivo (Karkurin Samba – Harkko) ja Vauhti-Wiljo (R.T. Kajaus – Luoppis).

Ypäjä Paavo ihastutti liikkumisellaan, tyylillään ja koulutuksellaan, mutta sen jalka-asennoissa, käynnissä ja kavioissa oli toivomisen varaa. Kuva: Leena Kahisaari / Suomen Hippos

Orilautakunnan puheenjohtaja Heidi Sihvo oli tyytyväinen.

”Hyvätasoisia suorituksia. Ei ongelmia, mutta ei tosin highlightejakaan. Kaikki hyväksyttiin, ja siitä olemme tuomaristossa aina tyytyväisiä”, hän summasi.

Oriit olivat hyvin valmisteltuja, eikä keneltäkään edes loppunut kunto.

Sihvo toteaa, että ajan kanssa palkintoa voi nostaa, kuten esimerkiksi Ypäjä Paavon kanssa voi odottaa käyvän.

”Rakennepisteet ovat ne, mitkä ne ovat, eivätkä ne aina kulje suorituksen kanssa käsi kädessä”, hän muistuttaa.

Se, että nelivuotiaat eivät saa palkintoa, on yleisön kannalta jopa turhauttavaa. Sihvo selittää, että jalostusohjesäännön päätös perustuu siihen, että nelivuotiailla arviointi on vaikeampaa, kun hevoset ovat ratsuina vasta alussa. Niillä ei jalostusarvostelussa hypätäkään lainkaan selästä.

”Tässä vaiheessa jää lahjakkuus vähän arvailun varaan”, Sihvo toteaa.

Aaluva oli erittäin rehellinen, ja raati kehui sen suvun monimuotoisuutta. Kuva: Leena Kahisaari / Suomen Hippos

Toivolan Valekrolle voitto tuli huikeana yllätyksenä. Ori on kyllä käynyt muutamaan kertaan Suomessa kilpailemassa Suomenratsujen Kuninkaallisissa, mutta taustajoukot eivät täsmälleen tietäneet, minkälaista tyyppiä oripäivillä haetaan.

Oriin on kasvattanut Suvi Kari, ja sen ovat omistaneet parivuotiaasta lähtien Päivi Viljanen ja SPV Consulting Estonia OU, jota edusti Ypäjällä Ellu Sieppi. Sieppi on asunut jo 11 vuotta Virossa, ja aluksi hänellä oli siellä hoidettavaan noin kymmenen hevosen talli. Nyt omien sairasteluiden ja iänkin karttumisen myötä jäljellä on enää kaksi omaa, joista Toivolan Valekro on toinen.

Se oli hänellä alkuun vain hoidossa, mutta kun ori tuli omistajan elämäntilanteen muuttuessa myyntiin, Sieppi ja hänen ystävänsä Päivi Viljanen päättivät ostaa sen.

”Ei se mikään komistus ollut, kuka hevonen nyt kaksivuotiaana onkaan. Mutta se oli kauhean kiva luonteeltaan, ja tykästyttiin siihen, kun se siinä tallilla pyöri. Emme halunneet, että se olisi lähetetty Suomeen myytäväksi, kuka sen sitten olisi ostanut”, Sieppi muistelee.

Hyväsukuinen se oli: isällä Herkko Hurmauksella kaksi koulumestaruusmitalia ja emänisällä Corleonella kuusi. Kilpahevoseksi ja jalostusoriiksi Valekroa alettiinkin suunnitella alusta pitäen.

Toivolan Valekron kanssa vasemmalta kasvattaja Suvi Kari, osaomistaja Ellu Sieppi ja oriin esittäjä Kristiina Raudnagel.  Kuva: Leena Kahisaari / Suomen Hippos

Tuominen Suomeen oripäiville kuitenkin venyi, kunnes nyt hevosen 10-vuotiskeväänä saatiin lähdettyä.

Sieppi kertoo, että ajatuksena on, että Toivolan Valekro olisi Suomessa käytössä jalostukseen ehkä vasta vuonna 2026, sillä oriasemapaikan löytäminen näin myöhään keväällä voi olla vaikeaa. Ja kun kilpailusuunnitelmiakin on jo tehty.

Hevosella kilpailee virolainen Kristiina Raudnagel, joka myös esitti sen Ypäjällä. Hän on estevalmentaja, mutta kilpailee itse myös koulussa. Viimeksi Valekron kanssa tuli helpon A:n voitto komein prosentein 69,763. Taakse jäi olympiaratsastaja Dina Ellerman Totilaksen pojanpojantyttärellä, joka tosin oli vasta neljä.

Sieppi kertoo, että Suomenratsujen Kuninkaallisiin aiotaan tulla taas, todennäköisesti kilpailemaan Kelmi Cupissa.

Kouluratsastuksen lisäksi Toivolan Valekro on mennyt kenttää noin 90 sentin tasolla. Kyllä Sieppi on jo katsonut, että kenttämestaruudet olisivat heinäkuussa Iisalmella ja että sinne olisi satamasta viiden tunnin matka.

”Iisalmi on kyllä kaukana! Mutta yritetään. Olisihan se ihan mahtavan mielenkiintoista päästä edes osallistumaan”, hän sanoo.

Mies on jo lupaillut lähteä, ja kyllä hän innostui vähän sellaisestakin ajatuksesta, että Valekrosta voisi teettää tilausvarsan.

”Tietysti hän on se, joka maksaa”, Sieppi hymyilee.

Kuninkaan Paluun liikkumisessa oli samaa joustoa kuin Kulta-ahon Kasimirilla, kun yhdistävänä tekijänä suvusta löytyvät Säkkärän Sälli ja Kelmi. Kuva: Leena Kahisaari / Suomen Hippos

Sieppi kertoo, että Toivolan Valekro on erittäin miellyttävä ja hyväluonteinen hevonen, jolla voi tehdä mitä tahansa. Se on myös opetettu valjakkokärryjen eteen, ja se vetää rekeä. Se kilpailee Virossa vaikeammissa helppo A -luokissa, ja vaihtojen kanssa työskennellään. Tavoitteena on nostaa kantakirjapalkinto ykköseen kilpailutulosten perusteella.

Sieppi harmittelee, että Ypäjällä askellajikokeessa hevonen ei liikkunut ollenkaan omalla tasollaan.

”Luultavasti se oli edellisen päivän raskaan estekokeen jälkeen kropastaan jumissa”, hän kertoo.

Oripäivillä se käyttäytyi herrasmiehen tavoin, ja samanlainen se on omistajansa mukaan kilpailuissakin. Kotona on välillä vähän eri meininki, ja Valekron saa taluttaa tarhaan vain tallinpitäjä ja hänen tyttärensä.

”Kyllä se taas kotona pisti ranttaliksi, että isäntä on palannut, kuri ja järjestys tulivat taas”, Sieppi kuvaa paluuta kotitalliin.

Hän kertoo, että uransa alussa Virossa Valekro herätti ensin ihmetystä, kun siellä kylmäverirotuja ei näy kisakentillä.

”Alussa katsottiin, että mikäs tuolta tulee. Mutta nyt kaikki tuntevat Valtterin (Toivolan Valekro), ja tietää, että toi on ihan hyvä, kelpo kilpakumppani”, hän kertoo.