Löytyykö kotisi vintiltä tai jäämistöstä vanhoja suomenhevosen jouhia tai vaikkapa hampaita? Tutkijat kaipaavat apuasi
Ensi kesän kaivauksille voi myös päästä muutama onnekas vapaaehtoinen mukaan.
Suomenhevosen alkuperää, ominaisuuksia ja jalostushistoriaa tutkivassa hankkeessa on nyt edetty 1800–1950-luvulla eläneiden suomenhevosten jouhi-, karva-, nahka-, hammas-, kavio- ja luunäytteiden DNA-analyysiin. Kuva: Sanne KatainenSuomenhevosen historiaa ja geeniperimää selvittävät tutkijat kaipaavat yleisön apua. Suomenhevosen jouhia, karvoja, nahkaa, hampaita, tai kavio- ja luunpaloja kaivataan siksi DNA-analyysia varten.
Tutkimusta johtavat biologi Karin Hemmann ja arkeologi Tuija Kirkinen Helsingin yliopistosta.
Suomenhevosen alkuperää, ominaisuuksia ja jalostushistoriaa tutkivassa hankkeessa on nyt edetty 1800–1950-luvulla eläneiden suomenhevosten jouhi-, karva-, nahka-, hammas-, kavio- ja luunäytteiden DNA-analyysiin. Viime kesänä tutkijat kaivoivat Korialla 1950-luvulla haudattujen ravihevosten Valokkaan ja Rymy-Murton kaksoishaudan.
Helsingin yliopiston tiedotteessa vinkataan, että suomenhevosista peräisin olevia biologisia näytteitä voi olla vanhoissa talleissa, vinteillä, kotiarkistoissa, jäämistöissä, museoissa ja koulujen kokoelmissa. Tutkijat ovat kiinnostuneita kaikenlaisista suomenhevosista, niin työhevosista kuin pienhevosista ja ravureista.
Tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin ja Oulun yliopistot, Luonnonvarakeskus ja Hevosopisto sekä hevosharrastajia.
DNA-analyysia varten toimitettavat näytteet voi postittaa osoitteeseen:
Kulttuurien osasto / arkeologia
PL 59
00014 Helsingin yliopisto
DNA:ta kerätään myös tutkimalla suomenhevosten hautoja arkeologisesti, ja mukaan kaivauksille pääsee muutamia asiasta kiinnostuneita vapaaehtoisia. Tarkemmat yhteystiedot selviävät tutkijaryhmän tiedotteesta.
Lue lisää:
Vanhojen suomenhevosten haudat auki - tutkimus sai merkittävän apurahan
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
