• Mainos: Suomenhevosliitto ry

    Suomenhevonen on enemmän kuin hevonen

    Suomenhevonen on paljon enemmän kuin hevosrotu – se on osa suomalaista kulttuuria, hyvinvointia ja yhteistä historiaa. Suomenhevonen koskettaa yhä tuhansien ihmisten elämää harrastuksissa, urheilussa ja työssä, mutta sen tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys. Miksi suomenhevonen jättää niin vahvan jäljen ihmisiin ja mitä voimme tehdä rodun säilymisen turvaamiseksi?
    Kuva: Tiina Levander
    Mainos
    29.6.202600:15
    Suomenhevosliitto ry

    Suomenhevonen jättää vahvoja tunnejälkiä. Suomenhevosliiton puheenjohtaja Tuula Pihkala kertoo yhdestä kokemuksestaan: ”Tapasin perheemme kasvatin pitkästä aikaa, yli kymmenen vuoden jälkeen. Olin syöttänyt sitä ämpäristä koko ensimmäisen kesän sen jäätyä orvoksi. Nyt kun tapasimme ja kutsuin sitä nimeltä, pää kohosi, korvat höristyivät ja hevonen katsoi pitkään. Se tunnisti. Turpa kurottui kohti, ja pian seisoimme otsat vastakkain ihan hiljaa. Aika pysähtyi hetkeksi.”

    Suomenhevonen vaikuttaa, olipa sen seurassa lyhyen tovin tai elämänpituisen taipaleen. Oppimisen ja onnistumisen riemu, yhdessä tekemisen ilo, arvostus ja kunnioitus sävyttävät suomenhevosen kanssa koettuja hetkiä. On se hetki sitten raviradan varressa monituhatpäisen yleisön kannustaessa tai viimeisen esteen onnistunut ylitys kilpakentällä, terapiahevosen turvallisen tasainen askellus tai pienen varsan syntymän ihme ja haparoivat ensiaskeleet. Nykymaailman myllerryksissä on hyvä nojata tuttuun ja luotettavaan, hakea elämäniloa ja tulevaisuudentoivoa hetkistä hevosen kanssa.

    Kuva: Sofia Pakarinen

    Suomenhevonen vaikuttaa paitsi meihin ihmisiin myös nykypäivän yhteiskuntaan osana hevosalan taloutta, työllisyyttä, harrastus- ja kilpailutoimintaa sekä hyvinvointipalveluita. Suomenhevosen tehtävät ovat nykyään toiset kuin entisaikoina, mutta edelleen se tuottaa hyvinvointia ja iloa kaikille, jotka saavat sen kohdata, tehdä sen kanssa työtä tai harrastaa.

    Suomenhevosten kokonaismäärä on pudonnut jo 18 500 yksilöön (2025), kun se 2010-luvulla oli vielä lähes 20 000. Syntyvien varsojen määrä on useana vuonna jäänyt tuhannen varsan kriittisen rajan alle johtuen muun muassa hevosenpidon korkeista kustannuksista, siitostammojen määrän vähenemisestä, taloudellisesta epävarmuudesta ja harrastajakunnan ikääntymisestä.

    Kuva: Tiina Levander

    Varsamäärän lasku yhdessä kapenevan geneettisen kannan kanssa on uhka rodun säilymiselle. Mikäli lasku jatkuu, rodun tulevaisuus vaikeutuu entisestään ja mahdollisuudet ylläpitää elinvoimaista kantaa heikkenevät. Kaikki toimet rodun säilyttämiseksi ovat tarpeen, ennen kuin kanta supistuu liian pieneksi.

    ”Suomenhevonen on ainutlaatuisen monipuolinen hevosrotu, jolla on paljon annettavaa fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tuojana sekä urheilu- ja harrastuskumppanina. Jokainen suomenhevosen kasvattaja, omistaja, hevosen kanssa työskentelevä tai harrastava sekä ylipäätään rodusta ja sen säilymisestä kiinnostunut henkilö on tärkeä lenkki suomenhevosen tulevaisuuden varmistamisessa”, toteaa suomenhevoskasvattaja Katja Kannisto.

    Kuva: Sofia Pakarinen

    Haluaisitko sinä tukea työtä suomenhevosen hyväksi? Tutustu toimintaamme Suomenhevosliiton sivuilla.

    Artikkelin aiheet
    suomenhevonen
    hevosrotu
    hevosala
    hevoskasvatus
    hyvinvointi
    Mainos: Suomenhevosliitto ry
  • Lue lisää
    Metsähallitus rekrytoi Lappiin paraikaa kahta uutta erätarkastajaa, jotka valvovat muun maussa luontomatkailua. Kuvituskuva. Kuvan tupa ei liity väärinkäytöksiin.

    Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

    Tilaajalle
  • Petteri Veijosen ravinto koostuu tällä hetkellä pääasiassa kalasta, jota hän pyydystää verkoilla. Venettä hänellä ei ole, ainoastaan riu’uista kyhätty lautta. Kuva lauantailta 26.9.

    Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

    Tilaajalle
  • Kuhmolainen Pentti Heikura on kasvattanut jo kahtena kesänä perunaa suolla. Laatu on erinomainen, hän kertoo. Saavissa Nicola-lajiketta.

    Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

    Tilaajalle