• Mainos: Mainos

    Metsätien kunnostus maksaa itsensä takaisin korkojen kera

    Metsän arvo kasvaa, kun metsätieverkosto on kunnossa ympäri vuoden. Nyt teiden korjausvelka on kasvanut hälyttävästi.
    Metsätien kunnostuksessa on huomioitava tien koko elinkaari ja arvioitava jokainen tie ja silta omana yksilönään. Alan johtavana osaajana Otso Metsäpalvelut panostaa ennen kaikkea laatuun ja luonnon ehdoilla toimimiseen.
    Metsätien kunnostuksessa on huomioitava tien koko elinkaari ja arvioitava jokainen tie ja silta omana yksilönään. Alan johtavana osaajana Otso Metsäpalvelut panostaa ennen kaikkea laatuun ja luonnon ehdoilla toimimiseen. 
    Mainos
    26.4.201915:49
    Mainos
    Metsätien kunnostuksessa on huomioitava tien koko elinkaari ja arvioitava jokainen tie ja silta omana yksilönään. Alan johtavana osaajana Otso Metsäpalvelut panostaa ennen kaikkea laatuun ja luonnon ehdoilla toimimiseen.
    Metsätien kunnostuksessa on huomioitava tien koko elinkaari ja arvioitava jokainen tie ja silta omana yksilönään. Alan johtavana osaajana Otso Metsäpalvelut panostaa ennen kaikkea laatuun ja luonnon ehdoilla toimimiseen. 

    Metsä- ja biotalous on Suomelle tärkeä elinkeino eikä sen merkitys tule vähenemään tulevaisuudessa. Jotta logistiikka toimii ja metsätalous saa puuta, on metsätieverkoston oltava kunnossa. Metsä- ja muidenkin yksityisteiden korjausvelka on kuitenkin kasvanut hälyttävästi.

    ”Metsäteiden kunto on tikittävä aikapommi. Viime vuonna metsäteitä korjattiin vain alle 1 000 kilometriä ja kunnostukseen tarkoitettuja valtiontukia jäi jopa käyttämättä, kun kohteita ei ole saatu liikkeelle. Vuotuinen tarve on yli 3 000 km eli nopeat saavat myös tukirahoitusta, joka kattaa vähintään puolet kustannuksista”, Otso Metsäpalvelujen toimitusjohtaja Kari Lundell sanoo.

    Suurin osa metsäteistä on paitsi metsätalouden myös muun virkistyskäytön ja mökkiläisten käytössä. Viimeistään tiekunnan kokouksessa metsätien kunto kannattaakin ottaa rohkeasti puheeksi. Metsäteollisuuden kannalta teiden pitäisi olla käyttökelpoisempia läpi vuoden. Metsän arvo määrittyykin osin logistiikan helppouden mukaan.

    ”Jos metsäteollisuus ei saa suomalaista puuta kustannustehokkaasti, se korvataan osin tuontipuulla. Investointi metsätiehen nostaa metsätilan arvoa ja myös pienemmät kohteet tulevat kiinnostavammiksi. Useimmat saavat investoinnin takaisin lähivuosina korkojen kera”, Lundell toteaa.

    Metsäteiden kunnossapidossa kannattaa panostaa ammattitaitoon. Jos säästetään suunnittelussa ja materiaaleissa, se näkyy hyvin pian tien kunnossa ja kalliimpina ylläpitokustannuksina. Yksityisteillä on myös paljon silloiksi luokiteltavia rakennelmia, jotka vaatisivat erityishuomiota kantavuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi.

    ”Teitä ei ole tarkoitus rakentaa ylikuntoon, vaan käyttötarkoituksen mukaan siellä missä on tarvetta. Jos kunnostushankkeita ei saada käynnistettyä, se näkyy ennen pitkää myös metsänomistajien kukkarossa”, Lundell sanoo.

    Lundell muistuttaa, että Suomen kattava metsätieverkosto toimii myös palomuurina. Metsäpalon syttyessä sammutuskalusto pääsee lähelle ja tiet estävät tulen leviämisen. Esimerkiksi Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa metsäpaloissa vapautui kahtena viime vuonna peräkkäin jopa kolminkertaiset hiilipäästöt osavaltion kaikkiin muihin hiilipäästöihin verrattuna. Näin hyvät ilmastotavoitteet haihtuisivat kirjaimellisesti savuna ilmaan.

    Otso Metsäpalvelut

    * Metsäpalveluja valtakunnallisesti mm. yksityisteiden ja siltojen kunnostusta

      ja rakentamista, kunnostusojitusta ja metsänhoitoa, puukauppaa, metsätilo-

      jen arviointia ja välitystä.

    * Noin 55 toimipistettä ympäri Suomea ja noin 130 ammattilaista.

    “Metsäteiden kunto on tikittävä aikapommi.”

    www.otso.fi/

    Mainos: Mainos
  • Lue lisää
    Metsähallitus rekrytoi Lappiin paraikaa kahta uutta erätarkastajaa, jotka valvovat muun maussa luontomatkailua. Kuvituskuva. Kuvan tupa ei liity väärinkäytöksiin.

    Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

    Tilaajalle
  • Petteri Veijosen ravinto koostuu tällä hetkellä pääasiassa kalasta, jota hän pyydystää verkoilla. Venettä hänellä ei ole, ainoastaan riu’uista kyhätty lautta. Kuva lauantailta 26.9.

    Luonto | Petteri Veijonen on viettänyt jo kaksi viikkoa metsässä hankkien ruokansa luonnosta – paino pudonnut kahdeksan kiloa

    Tilaajalle
  • Kuhmolainen Pentti Heikura on kasvattanut jo kahtena kesänä perunaa suolla. Laatu on erinomainen, hän kertoo. Saavissa Nicola-lajiketta.

    Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

    Tilaajalle