Hallituksen lupaus metsien suojelusta on vesittymässä

Puhuttaessa suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta katse kääntyy usein metsiin. Ei ihme, sillä metsät peittävät maa-alastamme yli neljä viidesosaa ja metsien käyttö on voimakasta.

Suuri osa lajeistamme elää metsässä ja muutokset metsien rakenteessa heijastuvat niiden elinmahdollisuuksiin. Uhanalaisista lajeistamme kolmannes onkin metsien lajeja.

Metsäluonnon monimuotoisuus varmistetaan huolehtimalla riittävästä suojelualueiden määrästä sekä käsittelemällä talousmetsiä monimuotoisuus huomioiden.

Metsien tukijärjestelmät pitää virittää luonnon monimuotoisuutta edistävälle taajuudelle. Uudessa Metka-järjestelmässä otetaan askel oikeaan suuntaan, vaikka se jää aivan liian vaatimattomaksi.

Metsien suojelualueita tarvitaan edelleen lisää. Orpo-Purran hallituksen leikkaukset luonnonsuojeluun ovat lyhytnäköisiä. Sen myötä Metson tavoitteet uhkaavat jäädä toteuttamatta, vaikka metsänomistajilla on halua suojeluun.

Hallitus on luvannut metsien suojelun edistämiseksi suojella jäljellä olevat valtion luonnontilaiset, vanhat metsät. Lupaus on tärkeä.

Vanhojen metsien suojeluun meitä velvoittaa EU:n biodiversiteettistrategia. YK:n luontosopimuksen myötä Suomi on puolestaan sitoutunut 30 prosentin suojeluun maa-alueillamme.

Luke ja Syke ovat paraikaa määrittämässä kriteereitä suojeltaville vanhoille metsille. Lehtitiedot (HS 19.10.) kriteeristötyöstä ovat huolestuttavia. Työtä ei ohjaakaan ekologinen tieto, vaan ideologia.

Poliittinen paine vaatii tekemään kriteereistä niin tiukkoja, että suojelun piiriin pääsee vain pieni osa vanhoista metsistämme. Vaatimukset esimerkiksi lahopuumäärästä olisivat kolminkertaisia Metso-kriteereihin verrattuna.

Luontopaneelin arvion mukaan EU:n biodiversiteettistrategian mukaisia vanhoja, luonnontilaisia metsiä olisi Suomessa yksityisillä ja valtion mailla kaikkiaan yli 800 000 hehtaaria.

Valtion mailta vapaaehtoiset ovat kartoittaneet tällaisia luonnoltaan arvokkaita metsiä 360 000 hehtaaria. Valmistelussa olevan tiukan kriteeristön sisään olisi mahtumassa vain noin kymmenesosa tästä.

Hallitus puhuu mielellään taloudellisesta vaikuttavuudesta ja tarkan euron politiikasta - myös luonnonsuojelun kohdalla.

Valtion vanhojen metsien suojelu, jos mikä, on taloudellisesti fiksua. Niiden suojeluun ei kulu niukentuneita luonnonsuojelun määrärahoja, metsät kun ovat jo valtion omistuksessa.

Jos hallitus aikoo ohjelmansa mukaisesti pysäyttää luontokadon, valtion vanhojen metsien suojelu on tehtävä riittävässä laajuudessa.

Ympäristöministerin on varmistettava, ettei hallituksen lupaus valtionmetsien suojelusta vesity.

Nyt julkisuuteen tulleella kriteeristöllä näin on käymässä. Tällöin biodiversiteettistrategian velvoitteet jäävät todellisuudessa täyttymättä ja suomalaisen vanhojen metsien lajiston tila heikkenee edelleen.