Lehmän uusi rooli

Istuin San Franciscossa Future Foodtech konferenssissa ja selasin Suomessa vaivaannuttavasti kouristelevaa lihakeskustelua.

Planeetan mittakaavassa naudanlihan ja maidon kulutusta on vähennettävä – rajusti. Siihen on kaksi syytä, joista ei ole juuri erimielisyyttä: ympäristö ja terveys. Ruokakorporaatiotkin ymmärtävät maailman muuttuneen ja konferenssissa puhuttiin enää siitä, miten muutoksesta tehdään mahdollisuus.

Lavalla Pat Brown toisti oleellisen: Ihmiset eivät syö lihaa siksi, että se on tehty eläimestä – vaan siitä huolimatta. Brownin kehittämä Impossible Burger on muodostumassa murroksen ikoniksi. Versio 2.0 vastaa kaikilta aistittavilta ominaisuuksiltaan jauhelihapihviä. Syöjän suussa se on lihaa, vaikka sitä ei ole tehty eläimestä.

Lihaa ei syrjäytä salaatti tai tuontibanaani. Lihan syrjäyttävät palkokasvit, viljat ja uusi ympäristölle ja ihmiselle parempi liha. Siinä järkkyy kansakunnan ravitsemus vain paremmaksi.

Ajattele hevosta. Se oli pitkään ylivoimainen kulkuneuvo. Sitten kaikki muuttui. Jos Henry Ford olisi kysynyt, mitä liikenteelle pitäisi tehdä, olisi pyydetty nopeampia hevosia. Ford teki auton. Aluksi autot olivat totta kai naurettavan kömpelöitä. Hevoskärryiltä piruiltiin pelleilylle ihan varmasti.

Sitten ei enää ollut hevoskärryjä, koska auto oli yksinkertaisesti parempi. Naudanliha ja maito ovat olleet pitkään ylivoimaista ravintoa, mutta eivät enää. Nyt ne ovat korvattavissa.

Tuottajille ja teollisuudelle tilanne on tietenkin outo. Elinkeino tuntuu uhatulta ja etujärjestöjen lehmä uhriutuu ojan pohjalla. Argumentoidaan hätäisesti ja vedotaan ihan mihin vaan, mitä lehdet ja kuluttajat haluavat kuulla: luonnollisuuteen, valinnanvapauteen, perinteisiin, proteiininsaantiin, niittyjen ekosysteemeihin ja maaseudun tulevaisuuteen.

Jauhelihan siirtyminen sivurooliin lautasella on kansan­terveydelle todella tärkeää. Mutta se ei tarkoita niskalaukausta suomalaiselle karjataloudelle. Päinvastoin! Suomalaisen kulutuksen väheneminen voi antaa tilaa nurmea mussuttaneen laatutuotteen viennille.

Hevoset hävisivät kaupunkien kaduilta paskaduuneista, mutta eivät ne kokonaan hävinneet. Niiden rooli vaihtui. Nyt kaupunkilaiset ajavat autoilla ratsastamaan ympyrää ja rapsuttelemaan pulleasti voivia poneja. Ja maksavat ilosta häkellyttävän paljon. Myös suomalaisen karjatalouden on osattava ottaa itselleen uusi rooli.

Suomalaisen lihan syöminen ei ole ekoteko. Pieni ekoteko olisi se, että naudanlihan kulutus täällä puolitettaisiin ja kaikki ylijäävä rahdattaisiin niin kauas kuin mahdollista – mielellään hyvällä katteella.