Lukijalta: Kuusisataatuhatta metsänomistajaa on hyvä lähtökohta monimuotoisuudelle

Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen peruslähtökohta Suomessa ei ole huono. Monimuotoisuutta tukee jo kuusisataatuhatta metsänomistajaa ja viljelijää erilaisine tavoitteineen.

Monimuotoisuudesta koituva hyöty koituu luonnon kautta jokaiselle suomalaiselle. On tärkeätä etteivät viljelijät ja metsän omistajat jää yksin luonnolle ja yhteiskunnalle koituvan hyvin voinnin maksajiksi, eiväthän he ole luontokatoa yksin aiheuttaneet. Syy luontokatoon on ylisuureksi paisunut kulutuksen kasvaminen yksilöä kohden meillä ja maailmalla, siihen miljardit ihmiset osallistuvat. Luonnon hyödyntäminen nykytekniikoilla etenee nopeasti.

Suomessa on 224 661 saarta. Suurin osa niistä on jätetty pois metsätalouskäytöstä lähinnä hankalien ja kalliiden korjuukustannusten vuoksi. Osalla saarista on mökkiasutusta ja suurimmilla saarilla hieman vakituista asutusta.

Melkoinen joukko saaria on luonnontilassa, eli niiden voi ajatella olevan luonnon monimuotoisuuden linnakkeita ja ylläpitäjiä olemassaolonsa myötä. Ne eivät aiheuta lisä toimia eivätkä kustannuksia yksityisille eikä yhteiskunnalle, kuten mantereella olevat suojelu alueet usein.

Saarien luonto muuttuu omaehtoisesti sellaisiksi kuin muuttuu, pääosin ajan ja sääilmiöiden muokkaamina. Myrskyn kaatamat puut jäävät sijoilleen lahoamaan. Muiden luontotekijöiden kuten maaperän, valikoituneen puuston ja kasvillisuuden myötä myös eliö ja eläinkannat valikoituvat lajillisesti. Ne joko vahvistuvat, heikentyvät tai pysyvät ennallaan.

Kaiken kaikkiaan Suomessa on laskettu olevan monimuotoisuudelle tärkeää rantaviivaa yhteensä 314 604 kilometriä. Johon sisältyvät meren, järvien, saarten sekä jokien rannat. Suomen meren ja sen saarten rantaviivan pituus Ympäristökeskuksen mukaan on 46 200 kilometri eli maailman valtioista kymmenenneksi eniten.

Luontainen peruslähtökohta monimuotoisuuden säilyttämiselle ja edistämiselle on mielestäni hyvä.

Arvi Pöyhönen

Suonenjoki