Sähköverkon säätö voidaan toteuttaa vedyllä

Aivan viime aikoihin asti on ajateltu, että sähköverkon säätö tapahtuisi tulevaisuudessakin vesivoiman avulla. Nyt sääriippuvaisten tuuli- ja aurinkovoiman määrä kasvaa vauhdilla, eikä vesivoima ehkä riitä enää kaikkeen säätöön.

Vety on varteenotettavin vaihtoehto säätelyprosessissa.

On perustettava tarpeellinen määrä vetyvarastoja eri puolille valuma-aluetta. Varastointiaika vaihtelee muutamista päivistä kuukausiin.

Tarvitaan runsaasti lisää sähköä, jota on mahdollista saada lähes rajattomasti tuulesta, erityisesti merituulesta, jota on teoriassa 300 terawattituntia. Tämä määrä on 4,5-kertaisesti Suomen sähköntuotanto vuodessa tai 60-kertaisesti Kemijoen vuosituotanto. Kemijoen kahden alimman voimalan tuotanto on 1 000 gigawattituntia vuodessa eli 0,33 prosenttia merituulivoiman kokonaisuudesta ja 20 prosenttia joen kokonaistuotannosta, joka on 5 000 gigawattituntia vuodessa.

Viime aikoina on esitetty uusiutuvan energian hankkimiseksi Ounasjoen (900 gigawattituntia, sama kuin Isohaara ja Taivalkoski yhteensä), Vuotoksen (400 gigawattituntia, sama kuin Isohaara) ja Sierilän (155 gigawattituntia) rakentamista, yhteensä 1455 gigawattituntia uusiutuvaa energiaa. Sierilän kustannukset olisivat 150 miljoonaa euroa, Vuotoksen 400 miljoonaa ja Ounasjoki miljardiluokkaa, ehkä noin 1,5 miljardia. Yhteensä kaikkien kolmen rakentaminen maksaisi noin 2,1 miljardia euroa.

Investointi vesivoimaan on kallista, tuulivoimalla selvitään halvemmalla ja nopeammin. Yksi megawattitunti maatuulivoima maksaa 1,2 miljoonaa euroa. 1 455 000 megawattitunnin tuotanto saadaan 485:llä kolmentuhannen megawattitunnin voimalalla, joiden hinnaksi tulee yhteensä 1,7 miljardia euroa. Tässä tapauksessa vesivoima tulee 400 miljoonaa euroa kalliimmaksi kuin tuulivoima.

Kolmen sentin mukaan tulos on 43 miljoonaa euroa.

Säätövety tuotetaan edullisimmin ja nopeimmin tuulella. Siitä ei tule pula missään vaiheessa, jos tuotantolaitteisiin vain saadaan metallit. Vanhat, suuret vesivoimahankkeet ovat historiaa, ne voidaan unohtaa ja suunnata katse uusiin vetyinnovaatioihin, kuten elektrolyysereihin ja valokatalyysiin.

Hannu Metso

hydrobiologi

Savukoski