LSL Tapiola ja Suomen Susi ry kiittävät maa- ja metsätalousministeriötä audienssista. Tapa käydä keskustelua lehdistön välityksellä on poikkeava mutta kelpaa yhdistyksille. Keskustelun tulisikin olla enemmän julkista eikä hautautua kabinetteihin.
Lukumäärällisesti 800 sutta perustuu Tukholman yliopiston geneetikkojen ja matemaatikkojen tekemään metapopulaation mallinnukseen geneettisesti kestävästä susikannasta Fennoskandiassa. Se ei ole siis mielipidekysymys. Yhdistykset eivät voi vaikuttaa riippumattoman tiedeyhteisön tutkimustuloksiin, vaikka ne eivät tuntuisi ministeriössä miellyttäviltä.
Ministeriö on vastuussa susikannan kehityksestä suotuisalle suojelun tasolle ja tästä tavoitteesta ollaan vielä kaukana: minimitavoite ei riitä turvaamaan lajin säilymistä pitkällä aikavälillä. Suomen susikanta on ollut koko 2000-luvun ajan alennustilassa tehottomien hallinnollisten ja poliittisten toimien ansiosta.
Viimeistään nyt ministeriössä on syytä tutustua lajin biologiaan: susi ei lisäänny räjähdysmäisesti, vaan reviirin muodostumista edellyttävät suojaan ja ravintoon liittyvät tekijät.
Yhdistykset ovat lausunnoissaan tuoneet esiin useita keinoja muun muassa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja muihin lajiyhteiseloa edesauttaviin toimiin. Näitä on listattu myös kannanhoitosuunnitelmaan, jonka toimeenpano on jämähtänyt kannanhoidollisen metsästyksen toteuttamiseen. Ministeriön on hyvä tutustua lausuntoihin, vaikka näin takautuvasti.
Yhdistykset eivät lähtökohtaisesti vastusta elinvoimaisten lajien kestävää ja kohtuullista metsästystä.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.