Tyypillisimmät hirvituhokohteet olivat männyntaimikot, joita on 16 prosenttia taimikoista. Taimikon uudistuminen kestää vähintään 20 vuotta, mutta samalla tuhoalueet lisääntyy vuodessa 150 000 hehtaaria kunnes eläimet palaavat takaisin uudistettuun taimikkoon.
Palautumisen aikana yhteensä kolme miljoonaa hehtaaria jää pois tuotannosta. Menetetyllä puutuotolla voisi Suomeen rakentaa kolme sellutehdasta lisää. Menetetty sellutuotanto viennin arvo on noin 8,4 miljardia euroa vuodessa. Valtiolta jää joka vuosi saamatta 600 miljoonan euron verot.
On tutkittu, että yksi hirvi käyttää vuosittain keskimäärin noin 8 000 kiloa tuoretta biomassaa ravintonaan. Hehtaarin taimikon uudistuksiin menee 2 000 euroa tai uudistus jää tekemättä. Liikenteessä syntyneitä vahinkoja ei voi mitenkään täysin korvata.
Korjaukseksi ainoa ja nopein keino on vähentää hirvien määrä alle 10 000 ja tarhata ne aidatuille alueille niin, että ne eivät vaaranna ihmisiä tai tuhoa elinkeinoa. Nyt metsästyslaki on mitään määrittämätön laki, joka ei salli maanomistajan kasvattaa metsäänsä metsästyshuvin takia eikä turvaa tiellä liikkujia hirviltä.
Hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi ohjata hirvikannan kokoa, ei metsätalouden uudistamispäätöksiä ja tulevan metsätalouden sekä metsäteollisuuden kannattavuutta, metsien monimuotoisuutta tai ilmastonmuutokseen sopeutumista. Laki tulee uusia pikaisesti.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.