• Fasismin määritelmä täyttyy Venäjällä kirkkaasti

    Venäjän toimia selittää parhaiten yhteiskuntatieteellinen käsite nimeltä fasismi.
    Useimmat ihmiset ovat luonnostaan yhteistyöhaluisia ja haluavat vain elää rauhallista elämää.
    Useimmat ihmiset ovat luonnostaan yhteistyöhaluisia ja haluavat vain elää rauhallista elämää. Kuva: Pixabay
    Mielipide|Politiikka
    24.8.202207:00
    Päivitetty24.8.202208:39
    Kolumni
    Juho Rahkonen

    Historiaa tuntevat lienevät kuulleet sanaleikin Heil Hitler, muil Mussolini, meil Putin ‒ jossa tosin kolmantena henkilönä esiintyy Lapuan liikkeen johtaja Vihtori Kosola.

    Suomalaisessa julkisessa keskustelussa on – monia asiantuntijahaastatteluja myöten – keskitytty Ukrainan sodan tunteenomaiseen ja propagandistiseen moralisointiin. Vähemmälle pohdinnalle on jäänyt peruskysymys: miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?

    Normaalilla ajatuksenjuoksulla varustettu, maalaisjärkinen ihminen ei pysty ymmärtämään sitä, että joku turvautuu näin massiiviseen väkivaltaan, varsinkaan kun se ei ole itsepuolustusta.

    Olen tullut siihen tulokseen, että Vladimir Putinin Venäjän toimia selittää parhaiten yhteiskuntatieteellinen käsite nimeltä fasismi. Määritelmä täyttyy kirkkaasti.

    Fasistiset valtiot ovat epädemokraattisia, ja niitä hallitaan pelonsekaisella kansallismielisellä hurmoksella. Niissä ei ole sananvapautta, vaan propagandakoneisto on valjastettu toitottamaan yhtä ainoaa totuutta.

    Fasistisilla johtajilla on uransa nousuvaiheessa todellista kannatusta sekä karismaa, jonka ympärille rakennetaan henkilökultteja.

    Fasistin perikuva on Italian johtajana vuosina 1922–1945 toiminut Benito Mussolini. Muun muassa Adolf Hitler sovelsi hänen kehittämiään hallitsemisen oppeja, joista tärkeimpiin kuuluu sumeilematon väkivallan käyttö.

    Siinä missä moni muu valtionpäämies olisi yrittänyt luistella pakoon murhasyytöksiä, Mussolini päinvastoin otti avoimesti ”kunnian” poliittisten vastustajiensa tappamisesta. Hän myös aloitti tuhoisia sotia muun muassa Etiopiassa käyttäen jopa sinappikaasua, vaikka se tiedettiin sotarikokseksi.

    Historiallisten oppi-isiensä tavoin Putin käyttää poliittisten päämääriensä tavoitteluun äärimmäistä vaikuttamisen muotoa: väkivaltaa. Kun Britannian ex-pääministeri Boris Johnson kesällä syytti Putinia toksisesta maskuliinisuudesta, Putin luultavasti otti sen pelkkänä kehuna.

    Fasistisille valtioille sota ei siis ole mikään ikävä onnettomuus, johon vain ajaudutaan diplomatian epäonnistuttua, vaan fasistit päinvastoin ihannoivat sotaa. Muuten tällaista hyökkäystä ei mielestäni voi käsittää, kun eihän kukaan ole Venäjää uhannut.

    Kyynikot väittävät, että kaikissa ihmisissä on pimeä puoli ja kun sivistyksen pintakuorrutusta vähän raaputtaa, meistä jokaisesta kuoriutuu verenhimoinen sarjamurhaaja.

    Todellisuudessa useimmat ihmiset ovat luonnostaan yhteistyöhaluisia ja haluavat vain elää rauhallista elämää.

    Toisaalta ihmisillä on myös voimakas taipumus samaistua omaan ryhmäänsä. Tämä selittää sen, miksi suuri osa kansalaisista saattaa tukea oman maansa johtoa jopa hyökkäyssodan kaltaisessa, ilmiselvästi tuomittavassa asiassa, vaikka kansalaiset olisivat eri mieltä valtionsa toimista!

    Ihminen on laumaeläin – hyvässä ja pahassa.

    Kirjoittaja on Taloustutkimuksen tutkimus- ja asiakkuusjohtaja.

    Edit. Otsikkoon lisätty ”Venäjällä” 24.8.22 klo 8.39.

    Artikkelin aiheet
    fasismi
    Venäjä
    Vladimir Putin
    Ukrainan sota
    poliittinen analyysi
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa