Lukijalta: Hylkeiden suojelu aiheuttaa mittavat tuhot merellä – miten käy Saimaalla?

Kotimaisen kalan kulutus on enää 11 kiloa vuodessa. Vuonna 2001 kaupallinen merisaalis oli Iijokisuulla 73 000 kiloa, nykyisin 20 000–30 000 kg. Hyljetuhot merellä ovat mittavia. Se vaikuttaa myös ilmastotavoitteisiin, kun terveellinen lähikala joudutaan korvaamaan muilla tuotteilla.

Hyljetuhojen varsinainen syy ei ole hylje vaan sen ylisuojelu. WWF:n mukaan ”Itämeren norppaa uhkaa sukupuutto ellei lajin metsästyskiintiötä lasketa” (Kaleva 21.07.2021).

Ei uhkaa. Nyt norppia on jo 25 000. Uhka on muualla. Kalat ja kalastajat ovat kriisissä. Suojelijat vaativat vieläkin lisää suojelua, vaikka merellä hyljetuhot ovat valtaisia.

Hylje oli aiemmin kalastajan tulonlähde. Ylisuojelulla hylje oppi kalastajan pahimmaksi viholliseksi.

Merellä on vähemmän ravintoa kuin ennen, joten hylje tulee rannoille ja jo jokiin vaelluskalojen perässä. Suojelija vaatii hylkeitä lisättäväksi, koska ilmastomuutos voi uhata hyljettä. Uhka on suurempi vaelluskaloille ja lisäuhka ovat jokiin työntyvät hylkeet.

Merellä halli on lisäkiusa.

Perämeren kokemuksia voisi hyödyntää Saimaalla. Ei tule katsoa vain kuutin kuolemaa, vaan kannan kasvua, lisääntyvän norppamäärän vaikutuksia, vesistöä, kaloja, kalastajia ja lähiruokaa. Kuinka paljon norppia voi olla? Miten käy kalojen ja kalastajien? Mitä vaikuttaa, kun lähikala joudutaan korvaamaan päästölähteillä?

Saimaan 500 norppaa syö 0,5 miljoonaa kiloa kalaa vuodessa. Jos olisi 3 000 hyljettä, ne söisivät 3 miljoonaa kiloa vuodessa. Osa tästä on suoraan pois kalastajilta, lähiruuasta.

Kalastajille vielä isompi haitta on suojelu, rajoitukset, pyydystuhot ja töiden moninkertaistuminen. Norppa oppii uusia tapoja syödä myös siikaa, taimenta ja järvilohta sekä hyödyntää kalastajien rysiä, nuottia ja jopa troolia. Hylje-estot ja -karkottimet ovat iso lisäkulu kalastajille, norpalle vain pieni hidaste kalastajan pyydyksen tai hyödyntämiseen.

Mitä enemmän norppia on, sitä vaikeampaa ja vähemmän on kalastusta, ja sitä vähemmän on lähiruokaa.

Perämerellä on menty liiallisuuteen, kalastajien elinehdot on kurjistettu ja vaelluskalatkin ovat uhattuna. Saimaan kuutin kuoleman ohessa ja sen sijaan tulisi tarkastella myös Saimaan kalastajan, lähikalan tulevaisuutta.

Perämeren kalastajien ja lähiruuan surkean tilanteen syy ei ole hylje, syy on ylimitoitettu hyljesuojelu. Miten käy kalojen ja kalastajien Saimaalla?

Risto Tolonen

Ii