Miljoona virkaa: Kompetenssin kirous

Palkanlaskijana 15 vuotta sitten saimme osallistua työmme tärkeimpien kompetenssien määrittelyyn. Listasin tärkeimmäksi oppimiskyvyn. Tiimimme konkari yli 40 vuoden palkanlaskentakokemuksellaan koki ehdotukseni uhkana ja päädyin työsuojeluvaltuutetun puhutteluun, aiheena työpaikkakiusaaminen. En kuulemma arvostanut riittävästi konkarin osaamishistoriaa.

Taisin vain olla hieman aikaani edellä. Päivi Kupias ja Raija Peltola kertovat tulevassa kirjassaan, että uuden ajan työt on opittava itse. Näinpä. Jos työn voi toistaa, sen voi myös automatisoida, siirtää koneiden ja tekoälyn tarkkaan huomaan. Ihmiselle jää uuden luominen. Ja tähän tarvitaan sekä halua että kykyä muutokseen.

Kun on todella hyvä jossakin, voi tulla sokeaksi itselle vieraille vaihtoehdoille. Kompetenssin kirous piilee juuri tässä. Mitä syvemmin uurtuneita ajatus-, tunne- ja toimintamallit ovat, sitä enemmän niiden tiedostaminen ja muuttaminen vaatii.

Sopeutumiskyky on tulevaisuuden supertaito. Nopea oppimiskyky ja laaja osaamisen kirjo ovat osa vahvaa resilienssiä, jossa annetaan intuition ja logiikan lyödä kättä. Kannetaan vastuu omasta hyvinvoinnista ja valinnoista. Ollaan läsnä nykyhetkessä, opitaan menneestä ja luodaan tulevaisuutta. Itseen uskoen ja arvostavasti. Rehellisesti ja selkeästi.

Merkityksellisyys ja mielekkyys kumpuaakin näennäisestä ristiriidasta: uskollisena pysyvälle sisimmälle kehitytään innokkaasti, tullen yhä sopeutumiskykyisemmäksi.

sari.hyvarinen@oravaconsulting.com