Lukijalta: Suomessa ei ole unohdettu fossiilisten päästöjen vähentämistä

Ministeri Sari Essayahin mielestä (MT 24.6.) Suomessa käydään omituista ilmastokeskustelua metsistä.

Metsien päästöjen ja nielujen muodostuminen sekä suhde ilmastotavoitteisiin ovat tärkeitä aiheita, ja toivomme, että niistä voidaan käydä monipuolista ja rakentavaa keskustelua. Suomen ilmastopaneeli tuo mukaan tieteellisen tiedon näkökulmaa.

Toisin kuin ministeri väittää, Suomessa ei ole unohdettu fossiilisten päästöjen vähentämistä. Niiden vähentyminen on ollut Euroopan kärkeä viimeisten 20 vuoden aikana, ja vähäpäästöiset ratkaisut ovat tuoneet Suomelle kilpailuetua ja tuloja. Päästövähennystoimia tulee edelleen jatkaa.

Maankäyttösektorilla kehitys on sen sijaan ollut päinvastainen etenkin lisääntyneiden hakkuiden myötä. Metsien hiilinielu on pienentynyt vuoden 2012 jälkeen yli 40 miljoonaa hiilidioksiditonnia eli enemmän kuin kaikki Suomen fossiiliset päästöt olivat vuonna 2024.

Ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta olennaista on nettopäästöjen vähentäminen, joten EU:n ilmastopolitiikka perustuu nettopäästövähennysperiaatteeseen. Ei siis riitä, että Suomessa metsien puusto kasvaa enemmän kuin sitä hyödynnetään. Myös ihmistoiminnan aiheuttamat (esimerkiksi metsäojituksista syntyvät) päästöt maaperästä tulee pystyä kompensoimaan. Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa, jos metsät ovat tulevaisuudessakin merkittävä hiilinielu.

Hakkuiden maltillistuminen johtaa suurempaan metsien nettohiilinieluun tällä vuosisadalla. Samalla metsien kasvu paranee vuosikymmeniksi eteenpäin. Uusimman tiedon mukaan Suomessa metsät kasvavat jatkossa hitaammin kuin aiemmin oletettiin, mikä pitää ottaa huomioon niiden hyödyntämisessä tulevaisuudessa. Metsien kasvattaminen nykyistä tiheämpinä ja pitemmällä kiertoajalla parantaa metsien hiilitasetta. Ne parantavat myös metsänomistajan ansaintamahdollisuuksia. Laajamittaisena toimet johtavat hakkumäärän alenemiseen.

Suomen ilmastopaneelin ja Metsäbiotalouden tiedepaneelin tuoreen raportin mukaan metsäteollisuuden uudet korkeamman arvonlisän tuotteet ja hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö voivat mahdollistaa nykyisen tai jopa korkeamman arvonlisäyksen myös vähemmillä hakkuilla. Johdonmukainen ilmastopolitiikka on yksi keskeinen muutoksen mahdollistaja.

Enemmistö suomalaisista haluaa, että Suomi hoitaa ilmastovelvoitteensa. Metsät ovat osa ratkaisua, jolla se onnistuu.

Jyri Seppälä

tutkimusprofessori, Suomen ympäristökeskus

puheenjohtaja, Suomen ilmastopaneeli

Raisa Mäkipää

tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus

varapuheenjohtaja, Suomen ilmastopaneeli