• Päästökauppajärjestelmä kaipaa remonttia – Virossa päästökauppatulojen käyttö on korvamerkittyä

    Päästökauppatulojen käyttäminen päästökaupan takia nousseiden energiakustannusten nousun kompensoimiseen on jo huoltovarmuudenkin kannalta järkevää.
    Mielipide|Energia
    24.8.202216:43
    Lukijalta
    Jari Koskela

    Nykyinen päästökauppajärjestelmä astui voimaan vuonna 2005. Päästökaupan tarkoituksena on vähentää EU:n sisällä syntyviä hiilidioksidipäästöjä ja näin ehkäistä ilmastonmuutosta.

    Päästökauppaa on kritisoitu, koska se nostaa teollisuuden hintoja, ja tuotantoa siirtyy siten maihin, joissa toimiminen on halvempaa. Näissä maissa tuotanto on myös usein vähemmän puhdasta kuin Euroopassa, joten päästökaupan kyky vähentää globaaleja päästöjä voidaan aiheellisesti kyseenalaistaa. Puhutaan niin sanotusta hiilivuodosta.

    Päästökaupan aiheuttamaa hiilivuotoa on nyt tutkittukin. Etlan tutkimuksen mukaan päästökauppa on vähentänyt päästöjä EU:n sisällä, mutta tuonnin päästöt ovat lisääntyneet ja tuotantoa on paljon myös siirtynyt EU-alueen ulkopuolelle, esimerkiksi Kiinaan. Tämä on turvallisuuspoliittisestikin ongelmallista, sillä riippuvuus autoritäärisistä maista johtaa ennemmin tai myöhemmin ongelmiin.

    Käynnissä olevan energiakriisin helpottamiseksi perussuomalaiset on ehdottanut päästökaupan pistämistä jäihin edes muutamaksi vuodeksi. Tämä parantaisi Euroopan omavaraisuutta ja alentaisi energian hintaa jopa 30–50 prosenttia.

    Jos päästökaupan määräaikaiseen keskeyttämiseen ei löydy poliittista tahtoa, olisi toinen vaihtoehto kotimaan tilanteen helpottamiseksi ohjata päästökauppatuloja esimerkiksi polttoturvetta käyttävien lämpölaitosten päästöoikeusmaksujen tasaamiseen. Esimerkiksi Virossa päästökauppatulojen käyttö on korvamerkittyä eikä niitä voi käyttää ihan mihin sattuu.

    Turve on kotimainen ja helposti varastoitavissa oleva energiamuoto, jota meidän täällä Suomessa pitää tulevina vuosinakin käyttää. Turvetuotannon harkitsemattomasta alasajosta on otettava opiksi. Päästökauppa on yksi keskeisistä turvetuotantoa vähentäneistä tekijöistä.

    Päästökauppatulojen käyttäminen päästökaupan takia nousseiden energiakustannusten nousun kompensoimiseen on jo huoltovarmuudenkin kannalta järkevää.

    Jari Koskela

    Kansanedustaja (ps)

    Kankaanpää

    Artikkelin aiheet
    päästökauppa
    energia
    Viro
    turve
    hiilivuoto
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Volter Oy on Heizomatin uusi maahantuoja. Yhteistyötä on tehty aiemminkin. Kuva Heizomatin osastolta Agritechnicasta, missä esiteltiin teollisuuslaitokseen sopivaa pakkausmateriaalien polttamiseen perustuvaa lämmöntuotantoa.

    Koneviesti | Kattilavalmistaja Heizomat:n edustus Suomessa Volter Oy:lle

  • AlfaFlamen 1 000 kW:n biouuni on sijoitettu konttiin. Uunia käytetään kasvihuoneiden ja kuivaamon lämmönlähteenä. Uunin tuottama ilma johdetaan 1000 mm kanavia pitkin joko kasvihuoneeseen tai kuivaamoon. Hake syötetään erillisestä siilosta ruuvin avulla uuniin.

    Koneviesti | Biolämpökontti viljankuivaamon ja kasvihuoneiden lämmönlähteenä – kustannusten jakautuminen lyhentää takaisinmaksuaikaa

    Tilaajalle
  • OptiGrid-järjestelmä skaalautuu eri kohteisiin.

    Koneviesti | Avant Powerilta mikroverkkojärjestelmä – uuden tutkimushankkeen tavoitteena on yhdistää uusiutuvan energian tuotanto yhdeksi kokonaisuudeksi