
Hirvikannan tiheys on monilla alueilla saatu lähelle kestävää tasoa eli 2,5 -3 hirveä/ 1000 ha. Kiitos metsästäjien. Nyt kuitenkin on kuulunut huolestuttavia uutisia. Esimerkiksi jatkuvasti ylisuuren hirvikannan alueella Luoteis-Uudellamaalla 4,7 hirvitiheyden alueella aiotaan lopettaa jahti lähes kokonaan (Metsästäjä 4/23)? Jos Luken suositusta olisi noudatettu viime kaudella, olisi kanta laskenut kolmeen ja puoleen, mikä on vieläkin kestämätön metsätalouden kannalta.
Hirvivahinkoja vähätellään tarkoituksellisesti, jotta kannat voidaan pitää korkealla. Varsinaiset vahingot syntyvät siitä, ettei metsiä voida uudistaa tarkoituksenmukaisesti. Koivua ja muita lehtipuita ei voida kasvattaa rehevimmillä paikoilla eikä varsinkaan maannouseman saastuttamilla paikoilla. Kuusta istutetaan liian karuille paikoille jossa kuusi altistuu kuivuudelle ja sitä seuraaville hyönteistuhoille.
Paljon puhuttu ja sinänsä järkevä metsien monimuotoisuus vaarantuu kun seka- ja lehtipuumetsiä ei voida synnyttää hirvieläintuhojen pelossa. Myös nykyiset sertifiointimääräykset edellyttävät lehtipuusekoitusta. Myös hirvikärpäset pysyvät kohtuudessa.
Metsänhoitoyhdistysten on otettava enemmän vastuuta pitkäjänteisen metsätalouden turvaamiseksi alueellaan puuttumalla liian suuriin hirvieläinkantoihin vaikka hallinnossa on metsästäjiä.
Hirvikannan hoidossa pitää luopua tiukasta vasaprosentin vahtimisesta, jottei nuoret metsästäjät turhaannu jatkuvaan ohimarssiin? Vasoja tulisi kaadetuksi riittävästi kun yhdellä luvalla saisi kaataa kolme vasaa?
Kyllä lähtökohtana pitää olla, että kaikki luvat käytetään.
Lauri Korpijaakko
Hämeenkyrö
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.