VR Groupin Juslin: Junaliikenne kasvaa kilpailulla ja ratahankkeilla

Raideliikenteeseen kohdistuu Suomessa suuria odotuksia. Suomalaisten toivotaan siirtyvän entistä enemmän raiteille, sillä raideliikenteen kasvu on avainasemassa Suomen kestävän kasvun ja vihreän siirtymän toteutumisessa. Uusien junayhteyksien lisäksi raitiovaunutkin tekevät paluuta kaupunkien liikenteeseen.

Myös hallitusneuvotteluissa Säätytalolla neuvotellaan junaliikenteen tulevaisuudesta ja eritoten raidealan kilpailun lisäämisestä. Kaikki tahot Suomessa, VR mukaan lukien, ovat junaliikenteen kilpailun lisäämisen kannalla.

Yhteisenä tavoitteena on luoda tehokas ja asiakaslähtöinen raideliikennemarkkina, jonne syntyy lisää kilpailua ja palveluja niin markkinaehtoiseen liikenteeseen kuin julkisesti rahoitettuun osto­liikenteeseen.

Suomessa junaliikenteen markkina on avautunut kilpailulle jo kauan sitten tavara­liikenteessä. Vuoden 2021 alusta lähtien myös matkustaja­liikenteeseen on voinut tulla kilpailemaan mikä tahansa rautatieyhtiö EU-sääntelyn mukaisella vapaan kilpailun mallilla.

Kauko- ja tavaraliikennettä tulisi jatkaa edelleen markkina­lähtöisesti, jolloin kilpailu kehittyy ilman julkisen tuen tarvetta. Tämä sama kilpailu­malli on käytössä muun muassa Ruotsissa ja useimmissa Euroopan maissa. Yhteiskunnan edun mukaista ei ole käyttää veronmaksajien euroja liikenteeseen tai kalustoon, jotka järjestyvät jo nyt markkina­ehtoisesti.

Sen sijaan lipputuloilla kannattamaton, mutta Suomen saavutettavuudelle välttämätön alueellinen matkustajaliikenne tulee kilpailuttaa julkisin varoin. Nopeimmin junaliikenteen kilpailua edistettäisiin lisäämällä ja kilpailuttamalla alueellista ostoliikennettä.

Alueellisten kilpailutusten kautta uudet operaattorit saisivat jalansijaa Suomen markkinalla.

VR on ehdottanut, että kaupungeille ja alueille annetaan oikeus alueellisen ostoliikenteen järjestämiseen ja kilpailuttamiseen työssäkäyntialueittain, millä myös parannettaisiin alueellista saavutettavuutta. Samalla osto­liikenteeseen tulisi perustaa julkinen ostoliikenteen kalusto­yhtiö. VR:llä on myös valmius myydä tälle kalusto­yhtiölle alueelliseen ostoliikenteeseen soveltuvaa kalustoa.

Julkista kalustoyhtiötä ei pidä ulottaa markkinaehtoiseen kauko- ja tavaraliikenteen kalustoon, sillä se merkitsisi valtion budjettiin merkittävää lisäkustannusta. Julkisen kalustoyhtiön perustaminen kaikkeen nykyliikenteen kalustoon vaatisi valtion kalustoyhtiöltä 150 miljoonan euron vuosittaisia investointeja, kun nykyisin investoinnit rahoittaa VR osana liike­toimintaansa.

Lisäksi menetettäisiin tehokkuutta luovat nykyiset kalustosynergiat matkustaja- ja tavaraliikenteessä, mikä tarkoittaisi kalustoyhtiölle useiden satojen miljoonien eurojen lisäinvestointeja.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV julkisti äskettäin tutkimus­raportin, jossa se suositti, että Suomessa tulisi kilpailuttaa koko julkisesti tuettu liikenne, perustaa sille kalustoyhtiö ja antaa alueille oikeus hankkia ostoliikennettä.

Lisäksi KKV suositti, että markkinaehtoiset reitit rajattaisiin julkisten hankintojen ulkopuolelle.

Suomen henkilöjunaliikennettä tulisikin kehittää KKV:n suositusten ja Ruotsin mallin pohjalta. Ruotsin mallin ytimessä ovat laaja markkinaehtoisesti toimiva raideliikenne sekä kilpailutettava osto­liikenne. Ruotsin esimerkki on osoittautunut onnistuneeksi, ja sen myötä Ruotsiin on syntynyt merkittävää kilpailua ja palveluntarjontaa.

Mikään kilpailumalli ei kuitenkaan kasvata markkinaa, jos raideinfra ei ole kunnossa ja raiteita on liian vähän.

Tulevalla hallituskaudella tulisikin lyhentää rataverkon 1,3 miljardin euron korjausvelkaa, parantaa olemassa olevaa ratainfraa muun muassa jatkosähköistyksillä, nopeuttaa matka-aikoja ja rakentaa uusia raiteita. Suunniteltu Lentorata parantaisi maakuntien yhteyksiä maailmalle.

Tavaraliikennettä varten tulisi edistää ratahankkeita, jotka hyödyttävät elinkeinoelämän investointeja, kuljetuksia satamiin ja pohjoisen kautta länteen, sekä poistavat liikenteellisiä pullonkauloja kotimaan raakapuukuljetuksissa Venäjän puuntuonnin päätyttyä.

Infrainvestointienkin osalta Ruotsi näyttää meille mallia. Suomessa investoitiin rata­infraan vuonna 2021 noin 0,8 miljardia euroa, kun Ruotsissa investoinnit olivat 3,1 miljardia euroa.

Kun kasvatamme Suomen junaliikennemarkkinaa, teemme ihmisten ja tavaroiden liikkumisesta aiempaa kestävämpää, vahvistamme Suomen huoltovarmuutta ja parannamme maakuntien saavutettavuutta.

Jonna Juslin

johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kansainväliset asiat

VR Group