Kuntien talous ahtaalla – EU:n rahoitus on vipu, jota ei saa menettää

Kuntien talous on monin paikoin kriittisessä tilanteessa. Elinvoiman paikallinen luominen on kuntien vastuulla, mutta keinot ovat rajalliset.

Julkisessa keskustelussa vähemmälle huomiolle on jäänyt EU-rahoituksen merkitys kuntien strategioiden toteuttamisessa. Erityisen tärkeitä ne ovat maaseutuvaltaisille kunnille ja seutukaupungeille Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kun omat resurssit hupenevat, juuri EU:n varat ovat se vipu, jolla kehittämistä voidaan jatkaa.

EU:n rahoitusvälineet ovat kunnille elintärkeitä. Leader-toiminta on niistä tutuin ja konkreettisin: kun kunta sijoittaa oman osuutensa, EU:n ja valtion rahoitus kertautuu sen päälle. Näin kymppitonnien panostus voi tuoda alueelle satoja tuhansia euroja hankkeisiin, jotka parantavat kylien palveluja, tukevat yrityksiä ja luovat yhteisöllisyyttä. Se on taloudellisesti järkevää ja strategisesti välttämätöntä.

Leader ei ole ainoa väline. EU:n rakennerahastot – eli koheesiovarat – muodostavat laajemman kokonaisuuden. Niiden avulla on rakennettu uutta elinkeinopohjaa, kehitetty koulutusta ja mahdollistettu kunnissa hankkeita, joihin niiden omat varat eivät yksin olisi riittäneet. Hyviä esimerkkejä ovat erilaiset TKI-ympäristöt, teollisuusalueet, koulutusympäristöt ja vaikkapa matkailun infrastruktuurit.

Nyt tämä kokonaisuus on uhattuna. EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä koheesiovarojen odotetaan pienenevän, ja keskusteluissa on esillä myös Leaderin roolin kaventaminen.

Komission ehdotus kirjekuorimallista voi vaarantaa aluekehityksen aluelähtöisyyden ja kuntapohjaisuuden. Alueiden osallistuminen ohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen tulee pystyä takaamaan vahvemmin myös asetustasolla.

Komission esityksestä puuttuu kokonaan vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien pohjoisten harvaan asuttujen alueiden NSPA-erityisrahoitus. Liittymissopimuksessa yhdessä sovitut tavoitteet eivät saa unohtua. Komissiolla on velvollisuus huomioida harvaan asutut alueet ja pitkät etäisyydet myös tulevan rahoituskehyksen valmistelussa.

Onneksi Suomen hallitus tunnistaa omassa vaikuttamisessa NSPA:n merkityksen: Suomi katsoo, että Suomen liittymissopimukseen perustuva rahoitus tulisi turvata myös jatkossa.

Rahoituksen puolustaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Se auttaa alueita uudistumaan ja vahvistamaan itseään ja sitä kautta se rakentaa koko Suomen kokonaisturvallisuutta.

Itä- ja Pohjois-Suomella on paljon annettavaa koko EU:lle: korkea osaaminen, vahvat teollisuudenalat, vahva energiamurroksen edistäminen sekä luonnonvarat ja niiden kestävä hyödyntäminen. Jotta nämä vahvuudet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, tarvitaan edelleen EU:n aluekehitysvaroja koko Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoiman ja hyvän kehityksen varmistamiseksi.

Kirjoittaja on Pohjois-Savon maakuntajohtaja.