Suomi Arktisen alueen kehittämisen keskiöön

Suomen vetovastuu Arktisen neuvoston puheenjohtajana päättyi ilman perinteistä päätösasiakirjaa. Joidenkin mielestä tämä oli pettymys etenkin, kun paikalle oli saatu sekä USA:n että Venäjän korkeinta johtoa.

Neuvoston roolia on katsottava uudesta näkökulmasta, jos sen halutaan jatkossa olevan alueen kehittämisen keskiössä. Sen asemaa ovat kuitenkin heikentämässä maailman taloudesta päättävien USA:n, Venäjän ja Kiinan valtapyrkimykset Arktisen alueella.

Olisiko Suomenkin aktivoiduttava ja ajettava voimakkaammin omia intressejään alueen kehittämisessä?

Voisimme olla nykyistä tärkeämmässä roolissa omilla vahvuuksillamme. Tukeudumme liikaa EU:ta hallitsevaan perinteiseen keskieurooppalaiseen näkökulmaan.

Tosiasiassa suurimmat poliittiset ja taloudelliset näytelmät nähdään pohjoisella napa-alueella, jonka rikkauksien hyödyntämisestä ja uusien kulkureittien avautumisesta ennakoidaan uutta talousbuumia.

Jäämeren radan rakentaminen Rovaniemeltä Kirkniemeen avaa erityisesti Pohjois-Suomelle aivan uudet kehitysnäkymät. Mahdollinen tunnelihanke Suomen ja Viron välillä olisi Euroopan uusi tiekartta Jäämerelle. Luoteisväylän avautuminen kauppamerenkululle kytkee nämä alueet suoraan maailman suurimmille vientimarkkinoille.

Pohjois-Suomen viennille Kirkniemen kautta avautuvat lyhyemmät ja nopeammat kuljetusreitit Aasian markkinoille. Pohjois-Suomi houkuttelee uusia investointeja ja luo vakautta alueen kehittämiselle, jonka verotuloista myös valtio hyötyy.

Suomen, Norjan ja Ruotsin taloudelliset yhteistyömahdollisuudet moninkertaistuvat ja niiden tuleekin kääntää EU:n toiminnan painopistettä pohjoisille alueille. Suomen tuleva EU:n puheenjohtajuus tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden.

Vireillä on useita mittavia yhteistyöhankkeita Arktisella alueella. Suomi on ollut aktiivinen koilliskaapelin rakentamisessa Jäämeren kautta Aasiaan. Se yhdistäisi Euroopan dataverkot maailman suurimmille markkinoille. Suomi voisi hyötyä hankkeesta suurten konesalien rakentamisena. Tähän liittyvien investointien määräksi arvioidaan 1,38 miljardia euroa.

Suomella ja Venäjällä on yhteistä näkökulmaa Arktiselle alueelle. Molemmat ovat erikoistuneet rakentamaan pohjoisen oloihin sopivia koneita ja laitteita. Vaikka venäläiset rakentavat itse uusimmat järeät ydinkäyttöiset jäänmurtajansa, näyttää myös heidän omistamansa Helsingin telakka hyötyvän jo nyt ”Jäämeribuumista”. Telakka varautuu rakentamaan pohjoiseen sopivia jokiristeilijöitä ja rannikkoaluksia.