Ruokahävikki saatava loppumaan

Syyskuun puolivälissä vietettiin valtakunnallista Hävikki­viikkoa, joka jälleen kerran muistutti eri tavoista vähentää ruokahävikkiä. Tänä vuonna mediassa annettiin vinkkejä myös esimerkiksi ylijäämäruuan kompostoinnista tai antamisesta lemmikkieläimille. Nekin ovat parempia ideoita, kuin ruoan päätyminen sekajätteeseen.

Kuitenkin suurin ympäristö­vaikutus olisi sillä, ettei ruoka­hävikkiä syntyisi lainkaan. Kestävän kehityksen kannalta ruuantuotannolla on merkittävin rooli ruokaketjussa. Suurin osa hiilidioksidi­päästöistä syntyy tuotannossa eikä niinkään ruoan pakkaamisessa, kuljetuksessa tai jätteeksi päätyessään.

Maailmanlaajuisen ruoka­jalanjäljen pienentäminen alkaa siitä, että yksinkertaisesti lopetamme resurssien tuhlaamisen. Tarve hankkia täysin uusi tuote poistuu, kun ostaa kierrätetyn tai hävikkiin muussa tapauksessa päätyvän tuotteen. Eli kun tuote pelastetaan hävikiltä, sen tilalle ei tarvita korvaavaa uutta tuotetta – ja uuden tuotteen tekemiseen tarvittava energia ja päästöt säästyvät.

Ruotsin ympäristövirasto IVL laski hiljattain, että jopa 90 prosenttia tuotteen hiilipäästöistä pelastuu, kun tuote ei päädy hävikkiin. Loppu 10 prosenttia olisi voitu hyödyntää hävitysprosessissa energian talteenottona.

EU:n kiertotalouspaketissa on linjattu, että jäsenmaiden tulisi puolittaa hävikin määrä vuoteen 2030 mennessä. Ruokahävikin minimointi myös kotona olisikin avain­asemassa, jotta voimme saavuttaa kansainväliset ruokahävikin vähennys­tavoitteet.