• Laki ja oikeus hukassa

    Mielipide
    6.7.201602:00
    Kolumni
    Kaj Granlund

    Toukokuun 26. päivänä Lounais-Suomessa asuvalle lampurille tuli tieto, että hänen laitumellaan häärii susi tappamassa lampaita. Soitettiin heti poliisille, että tulisivat paikalle, kun ”tilanne on päällä”.

    Ei ollut poliisilla aikaa puuttua tapahtumien kulkuun, vaikka hätäkeskukseen soitettiin jopa kuusi kertaa. Susi sai jatkaa lampaiden tappamista laitumella, eikä omistaja saanut tehdä yhtään mitään. Autoilla ja ihmisillä susi onnistuttiin pitämään poissa lampaiden luota.

    Paikalle tuli myös henkilöitä, joilla oli metsästysluvat ja aseet, mutta kukaan ei suostunut ampumaan sutta, koska ampumisesta lähtisi aseet ja luvat. Tulisi käräjäreissu ja pahimmassa tapauksessa häkki heiluisi.

    Kun hukka oli saanut mahansa täyteen ja se rauhoittui, sitä alettiin epäillä koiraksi ja paikalla ollut metsästäjä otti sen kiinni. Koiraeläin oli arka, mutta ystävällinen ihmiselle. Se laitettiin autoon ja lopulta paikalle saatiin poliisipartio, joka kirjasi tiedot sekä kuvasi raadot ja haavoittuneet eläimet.

    Lampaita hoitamaan kutsuttu eläinlääkäri löysi koira­eläimeltä mikrosirun, jonka merkinnän poliisit kirjasivat, ja nämä ilmoittivat tekevänsä asiasta rikosilmoituksen.

    Luonnonvarakeskuksen (Luken) ”ansioituneet” susitutkijat ja maa- ja metsätalous­ministeriön virka­miehet ovat jo vuosia sitten antaneet ymmärtää, että sutta ei voida tunnistaa ulkonäön perusteella, vaan aina tarvitaan dna-analyysi. Kaikki puheet erikoisen näköisistä susista johtuvat vain siitä, että susi voi heidän mielestään olla minkä näköinen tahansa.

    Joensuun susiseminaarissa keväällä esitettiin johtavan susi­tutkijan suulla, että suomi­susi on peräisin Kazakstanista ja siksi se on niin erikoisen näköinen.

    Jos dna-tutkimuksella todetaan, että aito suomisusi haukkuu, loikkii pää pystyssä kuin koira ja sillä on kihara ja laikukas turkki, kansalaisen tulee nöyrtyä tieteen edessä ja olla hiljaa. Tiede on aina oikeassa, ja jos se sattuisi olemaan väärässä, edellinen väittämä astuu voimaan.

    Onhan oikeuslaitoksemme vahvistanut tuomion, jonka mukaan suden tavoin villinä elävä F3-koirasusi (kolmannen sukupolven takaisinris­teymä) nauttii samaa suojelua kuin puhdas susi, joten jos kirjavuus ei tule Kazaksta­nista, se saa vapaasti tulla koiran perimästä.

    Olen jo aiemmin sanonut, että Suomi on oikeusvaltiona vajoamassa tasolle, joka on tunnusomaista kehitysmaille ja diktatuureille. Meillä on laki, muttei oikeutta, ja meillä on tiede, muttei kritiikkiä.

    Suomalainen tiede on valjastettu lainkäytön tärkeimmäksi työvälineeksi, mutta oikeutta jaetaan vain hyville kavereille. Oikeuslaitoksemme on poliittisen vallankäytön jatke, ja sen ensisijainen tehtävä periytyy Venäjän vallan ajalta, jolloin Suomen senaatin oikeusosaston (nyk. Korkein oikeus) tehtävänä oli suojella valtion ja virkamiesten etuja.

    Jos poliittinen vallankäyttö on uhattuna, oikeuslaitok­semme on ryhtynyt kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin aina pöytäkirjojen ja lausuntojen vääristelemisestä oikeus­käytännön muuttamiseen poliittisesti oikean loppu­tuloksen saamiseksi. Tämä on suomalaista 2000- luvun arkipäivää.

    Uskallan väittää, että suurpetopolitiikassamme vallitseva sekava tilanne on tahallisesti aiheutettu ja on osana sitä epämääräistä ja harkinnanvaraista vallankäyttöä, jota suomalainen poli­tiikka tavoittelee.

    Artikkelin aiheet
    sudet
    lainsäädäntö
    oikeusvaltioperiaate
    Luonnonvarakeskus
    suomalainen tiede
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Mummon piironki kulkee isältä pojalle