Lukijalta: Suomalaisen puhtaan ruuan puolesta

Olen maanviljelijän tytär ja isäni oli Suomen ensimmäisiä broilerinkasvattajia vuonna 1971. Itse valitsin opettajan työn, koska EU vaikeutti maataloustuottajien työtä.

Paljon matkustelevana olen seurannut maataloustuotantoa Euroopassa ja todennut, että muualla esimerkiksi broilerinkasvatus vasta lähenee tasoa, jota se oli Suomessa jo viisikymmentä vuotta sitten. Meillä oli heti alusta alkaen desinfioinnit, näytteenotot ja eläinlääkärin käynnit päivittäistä arkea. Lanta lähetettiin kokonaisuudessaan Biolanille. Nykyään puhutaan elonkierrosta, eli lanta on tärkeää myös kasvituotannolle. Biolan kehitteli ensimmäiset kompostorit jo 90-luvulla. Meidän pihassa pöhisee sellainen edelleen.

Olen yläkoulun opettaja. Minulta oppilaat kyselevät kasvisruokapäivänä, miksei ole lihavaihtoehtoa. Hyvä kysymys, koska liikuntaluokkien kasvavat pojat saisivat lapata kasvissosekeittoa aikamoisen annoksen, jotta energiantarve tulisi tyydytettyä.

Haluan, että suomalaisissa kouluissa syödään puhdasta, suomalaista kotiruokaa. Itse pyrin ostamaan suoraan tiloilta, jottei tuotto valu suoraan keskusliikkeiden pussiin. Olin järkyttynyt eräässä Turun kaupungin kokouksessa, jossa vaadittiin kauramaitoa kouluihin. Onneksi se oli liian kallista. Ei viedä kasvisideologiakiihkoa kouluihin, vaan tarjotaan laadukasta suomalaista, ei prosessoitua kasvis- ja liharuokaa. Vältetään pitkälle jalostettuja eineksiä ja lisäaineita.

Suomalaista ruokaa pitää arvostaa myös huoltovarmuuden vuoksi. Venäjä voi iskeä juuri siihen. Meille ovat melko tuntemattomia ruokaväärennökset tai sabotaasit. Niiltä vältymme ostaessamme suoraan suomalaisilta, puhtailta tiloilta.

Nautitaan nyt metsän, peltojen ja tilojen antimista. Tee itse ruokaa ja opeta se lapsillesikin. Valitse suomalaista ja tue tuottajaa Suomessa. Se on kestävää kehitystä parhaimmillaan ilman viherpesua tai hyvesignalointia.

Sari Anttila

historian, yhteiskuntaopin ja uskonnon lehtori

Turku