• Koulu on monenlaisen vaikuttamisen areena – vanhemmilta ei lupia kysellä

    Koulujen ovet sulkeutuvat yhä useammin seurakuntien työntekijöiltä ja heidän kristilliseltä viestiltään. Kaikille muille viestintuojille opinahjojen portit tuntuvat kuitenkin avautuvan.
    Lasten ja nuorten massavaikuttamisen keinona kouluissa tehty tiedonjako on tehokkuudessaan vailla vertaa. Kuvituskuva.
    Lasten ja nuorten massavaikuttamisen keinona kouluissa tehty tiedonjako on tehokkuudessaan vailla vertaa. Kuvituskuva.  Kuva: Anni Reenpää
    Mielipide|Koulutus
    21.1.202508:30
    Kolumni
    Johanna Koskiahde

    Koulujen ovet sulkeutuvat yhä useammin seurakuntien työntekijöiltä ja heidän kristilliseltä viestiltään. Evankelis-luterilaisen kirkon sanoman pelätään vaikuttavan kirkkoon kuulumattomien nuorten ajatteluun. Kaikille muille viestintuojille opinahjojen portit tuntuvat kuitenkin avautuvan.

    Lasten ja nuorten massavaikuttamisen keinona kouluissa tehty tiedonjako on tehokkuudessaan vailla vertaa. Ei se sentään yllä sosiaalisen median kattavuuteen, mutta sanoman perille saaminen käy kätevästi oppitunnilla, kuuntelemaan velvoitetuille oppilaille.

    Vuosittain eläinten viikolla ala-astelaiset kantavat kotiin vihkosia, joissa Suomen eläinsuojeluyhdistys antaa opetusta eläinten olemisesta ja elämisestä. Teemasta riippuen lapsille kerrotaan miten sika eläisi onnellisena, tai miten söpö on metsän pikku pörrö, supikoira. Todellisuus ja realismi tuntuvat unohtuneen näissä esityksissä. Sika ei elä 1950-luvun maalaismaisemassa lätissä savivelliä kärsällä kaivellen eikä supikoira ole söpö, vaan haitallinen kaikin keinoin torjuttava vieraslaji.

    Isompiin lapsiin vaikutetaan dokumenttielokuvien keinoin. Jo sana dokumentti antaa ymmärtää, että teos on todellisuuteen pohjautuva. Ovathan ne aina jonkun totuuksia.

    Yläastelaisille esitettiin eläinaktivisteista kertova dokumentti. Elokuvassa suurkaupungin kerrostalossa asuvia nuoria ahdistaa suunnattomasti suomalaisten maatilojen eläinten kohtelu. On salakuvattu tiloilla ja osallistuttu aktivismiin sen koko kirjolla. Elokuvan nähneitä maatilojen nuoria ahdistaa suunnattomasti sen levittämä vääristetty kuva maatilojen eläinten pidosta ja kohtelusta.

    Äänessä ovat nuoret, jotka täysin erillään maatilojen arjesta kertovat eläinten väitetystä ahdingosta. Ei se nuori, joka hoitaa päivittäin eläimiä kotitallaan, tuntee niiden nimet, tavat ja tarpeet. Salakuvatut eläimet käyttäytyvät hätääntyneesti yöllisten tunkeilijoiden uhatessa niitä. Tunkeilijoiden tulkinta on, että eläimet voivat huonosti ja pakenevat taskulampun valokiilassa siksi karsinan nurkkaan.

    Dokumenttien tulkinnat voivat olla hyvin yksipuolisia näkemyksiä asioista.

    Totuuksia on monia, mutta se, joka pääsee ääneen, pystyy vaikuttamaan.

    Nyt koululaisille tarjotaan katsottavaksi ympäri maan metsäalaa käsittelevä dokumentti, mainostekstin mukaan humaani metsäkertomus, joka ravistelee kohtaamaan hupenevan metsäluontomme hädän.

    Dokumenttien tulkinnat voivat olla hyvin yksipuolisia näkemyksiä asioista.

    Vanhempana olen erittäin huolestunut siitä, millaista sanomaa kouluissa jaetaan. Siinä ollaan tarkkoja, että uskonnollisen opetuksen osalta pyydetään rastit ruutuun. Mutta muun, opetuksen yhteydessä esitetyn materiaalin hyväksyttävyydestä ei meiltä kysellä.

    Toivottavasti kouluihin pääsevät myös tuottajien viestinviejät kertomaan siitä, miten vastuullisesti suomalaista ruokaa tuotetaan ja miten kestävästi metsiämme hoidetaan.

    Kirjoittaja on MT:n toimittaja.
    Artikkelin aiheet
    koulu
    vaikuttaminen
    lapsi ja nuori
    dokumenttielokuva
    uskonnollinen opetus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle