• Lukijalta: Edistys, valistus ja ruuan tuotanto

    Maataloustieteen päivien anti viljelijöille ja neuvonnalle on kuihtunut, mutta eivät asiat oikein huonosti ole. Eläinperäistä tuotantoa on moitittu ja uhattu, mutta ei sitä päivillä vielä lopetettavaksi vaadittu.
    Hannu Kesävaara muistelee kaipauksella lopettetua paikallista koetoimintaa.
    Hannu Kesävaara muistelee kaipauksella lopettetua paikallista koetoimintaa. Kuva: Sanne Katainen
    Mielipide|Koulutus
    6.2.202423:00
    Lukijalta
    Hannu Kesävaara

    Maataloustieteellisen Seuran järjestämät tieteen päivät Viikissä on ollut tammikuun tapahtuma, josta Maaseudun Tulevaisuus aikaisemmin näyttävästi uutisoi kertoen tutkimuksen viimeisimmistä saavutuksista. Päivien esitelmät on tarkoitettu varsinkin neuvonnan väelle, mutta on viljelijöitäkin sinne eksynyt, joku vuosi sitten vielä itsekin.

    Kuunneltavana oli lähinnä Luken ja Syken väen etupäässä englanniksi käymää keskustelua maanviljelyn luonto- ja ympäristöhaitoista. Tänä vuonna uutisia ei ole näkynyt. Kaipaan tuloksia Ruukin turvepeltojen päästötutkimuksista.

    Viljelijät ovat luottaneet maataloustutkimukseemme. Se on saanut kansainvälistä arvostusta, ja tuonut Nobelinkin. Luonnontieteisiin perustuva tutkimuksemme on ollut tärkeä voimavara tuottajalle. Nyt luottamus tutkimukseen on heikentynyt.

    Turvaa ja rohkaisua kaipaavat juuri aloittavat yrittäjät. Paikalliskoetoimintaa ei enää ole, sitä kaipauksella muistellaan. Uuden tiedon hankintaa ja koetoimintaakin näyttää siirtyneen kaupalle ja neuvontajärjestöille. Niiden merkitys ja vastuu on nyt kasvanut. On se suuri ollut ennenkin.

    Itsenäisyysaikamme alussa ymmärsimme, että on varauduttava tuottamaan ruoka itse. Neuvonnassa henki ja tavoitteet olivat isänmaalliset. Tärkeällä asialla oltiin.

    Paljon nyt perustamme tuulen varaan. Sähkön lisäsi toivomme tuulen tekevän meille Ilmasta ruokaakin. Saapa nähdä, kelpaako solukasvatettu proteiini Ihmisravinnoksi, mutta tiedän parempaa ja luonnollisempaa. Toivottavasti soluviljely ei muuta aitoa ruokaa harvojen herkuksi.

    Omavaraisuuden takia olisi rakastettava vähän enemmän märehtijöitämme ja nurmiviljelyyn perustuvan ruoan tuottajiakin. Jo hyvän sään aikaan on varauduttava pahempaan. Nurmen sato kärsii vähiten, jos on pula lannoitteista. Nurmen ja kotieläinten lannan merkitys on suuri myös luonnon monimuotoisuuden ja vegepellonkin kasvukunnon hoidossa.

    Maataloustieteen päivien anti viljelijöille ja neuvonnalle on kuihtunut, mutta eivät asiat oikein huonosti ole. Eläinperäistä tuotantoa on moitittu ja uhattu, mutta ei sitä päivillä vielä lopetettavaksi vaadittu. Ei Seuran kansainvälistyminen ja kielillä puhuminen kenellekään pahaksi ole.

    Hannu Kesävaara

    Porvoo

  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 3

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

    • 7

      Rypsiöljyn käyttö polttoaineena maatilalla kannattaa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Kuvassa on Grooved pegboard -testilaite jolla testataan henkilön kykyä sijoittaa testipalikat oikein alustalle. Käytetty aika kertoo henkilön silmä-käsi-koordinaation hyvyydestä. Testi on yleispätevä.  Tekoälyllä tehty kuvituskuva. Juho Nivala/Adobe Firefly.
    Kolumni
    Simo Jaakkola

    Koneviesti | Pysyvätkö tekijät metsäalalla? Juuri kehitetty testaus toimii paremmin kuin osattiin odottaa

  • Konekouluttaja Franziska Henke ajoi Claasin lehdistötilaisuudessa heinäkuussa 2023 Claas Trion -puimurin lehdistön eteen. Hän ajaa työnäytöksiä ja kouluttaa kansainvälisesti. Kuvassa on hänelle tuttu traktori, Claas Xerion 12.650, joka esiteltiin lehdistölle samassa tapahtumassa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Vastaako konealan koulutus työelämän tarpeisiin? ”Käytännön työ vaatii älykkyyttä ja ongelmanratkaisukykyä, jota on mahdoton mitata kouluarvosanoilla”

  • Kurssikeskuksen likipelto on liikennöintikelpoinen liki ympäri vuoden, sillä pintamaa on kuorittu pois metrin syvyyteen ja korvattu karkealla hiedalla. Kuva on otettu varhain keväällä.

    Koneviesti | Aeres Agri Training Centerissä saa koulutusta ja käytännön harjoittelua uuden tekniikan käyttöönottoon — yksi koulutustilan erityisala on täsmäviljely

    Tilaajalle