• Neuvottelemalla kohti yhteisymmärrystä

    Olemme käyneet säännöllisiä keskusteluita Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen kanssa vuodesta 2019 lähtien, kirjoittaa Karoliina Niemi. ”Vain murto-osaan kohteista ei ole löytynyt yhteistä näkemystä.”
    Luonnometsää. Kuvituskuva.
    Luonnometsää. Kuvituskuva. Kuva: Teppo Kuittinen
    Mielipide|Politiikka
    16.2.202608:00
    Kolumni
    Karoliina Niemi

    Hakkuut valtion omistamissa metsissä ovat nousseet sosiaalisen ja printtimedian sivuille, myös Maaseudun Tulevaisuudessa 4.2. Ympäristöjärjestöt ovat julkaisseet listan valtion metsien 70 kohteesta, joiden kerrotaan olevan luonnonmetsiä.

    Niiden määrityksestä ja kartoituksista ovat vastanneet Luonnonmetsätyöryhmän tai ympäristöjärjestöjen edustajat.

    Metsähallitus Metsätalous oy on käynyt säännöllisiä keskusteluita Suomen luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen kanssa vuodesta 2019 lähtien.

    Keskusteluita käydään sekä valtakunnan että alueiden tasolla. Viimeisin keskustelu, jossa itsekin sain olla mukana, käytiin viime viikolla.

    Aluetason keskusteluissa käydään läpi Metsähallituksen kohteita. Viimeisen kuuden vuoden aikana olemme neuvotelleet tuhansista kohteista, joita järjestöt ovat pitäneet eri tavoin arvokkaina.

    Iso joukko kohteista on todettu toteuttamiskelpoisiksi sellaisenaan, osaan on vuoropuhelun tuloksena tehty muutoksia hakkuutapaan tai rajauksiin. Vain murto-osaan kohteista ei ole löytynyt yhteistä näkemystä.

    Nyt esitetty 70 kohteen lista on kooste neuvotteluissa erimielisiksi jääneistä kohteista usean vuoden ajalta. Ei siis mikään uusi pompsahdus. Lista sisältää sekä harvennus- että päätehakkuukohteita.

    Uhanalaisten lajien esiintymät, Metsähallituksen ympäristöoppaan luontokohteet ja muut arvokkaat elinympäristöt olemme rajanneet metsänkäsittelyn ulkopuolelle myös näissä kohteissa.

    Osasta on metsänkäyttöilmoitus tehty, osasta ei. Pikailmoitusta ei ole tehty yhdestäkään kohteesta.

    Metsähallitus valtion liikelaitoksena noudattaa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia kansallisia vanhojen metsien kriteereitä ja luonnontilaisen metsän määritelmää, jotka koskevat myös muita metsänomistajaryhmiä.

    Vanhojen metsien kriteerit perustuvat Luken ja Syken raporttiin. Se tosin halutaan monesti unohtaa, kun kriteerejä väitetään epätieteellisiksi. Luonnontilaisten metsien määritelmä tulee suoraan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) määritelmästä. Se on maailmanlaajuisesti käytössä.

    FAOn määritelmän mukaan luonnontilainen metsä on luonnollisesti uusiutuva alkuperäisiä puulajeja sisältävä metsä, jossa ei näy selviä merkkejä ihmisen toiminnasta ja jonka ekologiset prosessit eivät ole merkittävästi häiriintyneet.

    Määritelmään liittyy vielä tarkentavia selityksiä. Greenpeacen luonnonmetsiksi mainitsemilla 70 kohteella on kaikilla metsätaloudellisen käytön historia. Tekemiemme inventointien mukaan olemme rajanneet kriteerit täyttävät alueet toiminnan ulkopuolelle.

    Metsänomistajalla on halu pitää huolta metsäomaisuudestaan pitkäjänteisesti. Niin myös valtiolla. Metsähallituksella tähän sisältyy jatkuva vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa ja tavoite yhteensovittaa erilaisia tavoitteita.

    Pyrimme myös sidosryhmiä tyydyttävään lopputulokseen, mutta on selvää, että kaikkia se ei aina miellytä.

    Kolumnin kirjoittaja on Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja.
    Artikkelin aiheet
    Metsähallitus
    metsät
    ympäristöjärjestöt
    luonnonsuojelu
    neuvottelut
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Traktori on usein peruskoneena lumiurakoinnissa.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?

  • Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

  • Hankinta- ja muuntotuet kohdennetaan jatkossa etenkin raskaaseen liikenteeseen sekä pakettiautoihin.

    Koneviesti | Muutoksia vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintatuen hakuaikoihin – painotus raskaassa liikenteessä ja pakettiautoissa