• Lukijalta: Metsänkasvatuksen ei tarvitse olla puhdasoppista

    Tutkimus ei osoita metsänkäsittelytavoista yleispätevää voittajaa talouden, puuntuotoksen, hiilitaseen tai monimuotoisuuden kannalta, kirjoittaa Jari Vauhkonen. ”Tulokset riippuvat metsän lähtötilanteesta, kasvupaikasta, talouslaskelmien parametreista ja omistajan tavoitteista.”
    Jaksollinen kasvatus ja jatkuva kasvatus. Kuvituskuva.
    Jaksollinen kasvatus ja jatkuva kasvatus. Kuvituskuva. Kuva: Pasi Leino, Markku Pulkkinen, koonnut: Aatu Jaakkola
    Mielipide|Metsänhoito
    23.9.202615:30
    Lukijalta
    Jari Vauhkonen

    Erkki Lähde kuvasi jatkuvaa kasvatusta Metsätieteen aikakauskirjassa vuonna 2002 joustavaksi vaihtoehdoksi. Hänen mukaansa valoa vaativien puulajien uudistumiseksi voitiin käyttää pienaukkoihin perustuvaa ryhmittäistä jatkuvaa kasvatusta ja jopa kylvöä tai istutusta. Hän totesi, ettei ryhmittäisen ja puittaisen jatkuvan kasvatuksen raja voi olla kovin tarkka.

    Tätä taustaa vasten on hämmentävää, että nykyisin Lähde kuvaa puittaista jatkuvaa kasvatusta ”aidoksi” ja erottaa sen pienaukoista, joita kutsuu puolestaan ”jatkuvaksi aukotukseksi” (esimerkiksi mielipidekirjoituksessa MT 6.9.).

    Lisää aiheesta
    • Jatkuvan kasvatuksen koeala Vilppulan Honkamäessä. Kuvituskuva.

      Metsänhoito | Lukijalta: Metsänkasvatuksesta puhuttaessa termillä on väliä – jatkuva aukotus ei ole jatkuvaa kasvatusta

    Uudempi tutkimustieto ei anna syytä hylätä aiempaa joustavaa lähtökohtaa. Maanpinnan käsittely voi joillakin kohteilla pienaukoissa edistää luontaista taimettumista, kun taas tiheä ylispuusto voi hidastaa taimien syntyä ja kasvua.

    Taimikonhoitoa tai harvennuksia ei ole perusteltua kuitata ”puuhasteluksi”. Niiden tarve ja taloudellinen merkitys riippuvat siitä, mitä metsästä tavoitellaan. Myös jatkuvan kasvatuksen onnistuminen edellyttää puuston tiheyden säätelyä ja onnistunutta uudistumista.

    Tulokset riippuvat metsän lähtötilanteesta, kasvupaikasta, talouslaskelmien parametreista ja omistajan tavoitteista.

    Jatkuva peitteisyys ei tarkoita jatkuvaa hiilinielua tai monimuotoisuutta. Molempia voidaan edistää sekä jatkuvassa että jaksollisessa kasvatuksessa, kun ne otetaan tietoisesti metsänkäsittelyn tavoitteiksi.

    Tutkimus ei ylipäätään osoita yleispätevää voittajaa talouden, puuntuotoksen, hiilitaseen tai monimuotoisuuden kannalta. Tulokset riippuvat metsän lähtötilanteesta, kasvupaikasta, talouslaskelmien parametreista ja omistajan tavoitteista.

    Käsittelyjä voidaan kuvion sisälläkin vaihdella puuston, kasvupaikan ja tavoitteiden mukaan. Tämä vähentää tarvetta lukita koko metsikkö joko jatkuvan tai jaksollisen kasvatuksen kohteeksi.

    Metsänkasvatuksen käsitteistä ei pitäisi tehdä itse tarkoitusta. Lähteen vuoden 2002 päätelmä kestää aikaa hyvin: ”Itse asiassa kaikkia metsänkäsittelyjä voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Sama koskee sekä jaksollista että jatkuvaa kasvatusta.”

    Jari Vauhkonen

    Joensuu

    Artikkelin aiheet
    metsänkasvatus
    jatkuva kasvatus
    jaksollinen kasvatus
    metsänkäsittely
    monimuotoisuus
  • Ota kantaa aiheisiimme

    Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.

    Lähetä mielipidekirjoitus
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Politiikka | Lukijalta: Nykyhallituksen lupaukset testataan polttoainekriisissä

    • 2

      Lihantuotanto | Lukijalta: Nautojen kunnianpalautus alkamassa – Jääkö käänne Suomessa vain puheiden tasolle?

    • 3

      Politiikka | Lukijalta: Asuinpaikka ei saa ratkaista oikeutta sosiaali- ja terveyspalveluihin

    • 4

      Siivekkäiden sanomaa

    • 5

      Maanviljelysneuvos Westermarck oli edelläkävijä

    • 6

      Yhteiskunta | Asiantuntijalta: Noitavainoilla ja natsi-Saksan juutalaisvainoilla merkittäviä eroja

    • 7

      Talous | Asiantuntijalta: Hitaasti muuttuva tuotanto kohtaa nopeasti muuttuvat markkinat

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Stihl MSA 600 on suunniteltu ammattimaiseen järeiden runkojen katkontaan. Pisin terävarustuskin on peräti 36”.

    Koneviesti | Stihliltä kaksi uutuutta: Voimakas kaksiakkuinen akkusaha ja entistä tehokkaampi yläkahvainen puunhoitosaha

  • Pienmetsäkoneiksi luokiteltavilla koneilla harvennushakkuita voidaan suorittaa jopa ajourattomalla menetelmällä.

    Koneviesti | Pienmetsäkoneilla urakoiville oma verkkosivusto – yrittäjät voivat ilmoittaa toiminnastaan sivustolle keskitetysti

  • Stihlin uusi MSA 260 C-O -akkuketjusaha on suunnattu ammattimaiseen metsätyökäyttöön.

    Koneviesti | Uudessa Stihl MSA 260 C-O -akkuketjusahassa on vaihdettava ketjupyörä – myös kahvalämmitteinen versio saatavilla