Kiinteistö- vero voi kaataa kylätalon

Suomessa kylätalojen verotuksessa on isoja eroja. Kiinteistö­veroprosentti voi parhaimmillaan olla nolla. Toisessa kunnassa se saattaa olla jopa 1,55 prosenttia.

Laki määrittelee yleisen kiinteistöveroprosentin 0,8–1,55 välille. Näköpiirissä tosin häämöttää alarajan nostaminen 0,93 prosenttiin, jos se eduskunnassa hyväksytään.

Merkittävää on, että laissa ei määritellä yleishyödyllisten yhdistyksien rakennuksille tiettyjä prosenttirajoja. Tämä tarkoittaa, että jokaisen kunnan valtuusto voi halutessaan määrittää näille erillisen kiinteistöveroprosentin.

Jos tahtoa löytyy, se voidaan määrittää vaikka nollaan prosenttiin. Käytännössä vaihteluväli voisi olla 0–1,55 prosenttia.

Erillistä kiinteistövero­prosenttia yleishyödyllisille yhdistyksille läheskään kaikki kunnat eivät ole määrittäneet. Sitä kannattaa kunnissa jatkossa harkita. Kylien elinvoimaisuuden säilymistä kannattaa edistää.

Kylätaloissa ja vastaavissa kiinteistövero voi tuntua suurelta maksulta. Sen maksaminen saattaa tuottaa vaikeuksia.

Muodostuuko kylätalon verotus turhan kohtalokkaaksi kylätalon tulevaisuuden ­näkymiin? Veronmaksun ­lisäksi rakennusten kunnosta ja ylläpidosta täytyy muutoinkin huolehtia. Se kaikki maksaa.

Varsinkin maaseudulla kylätalo voi olla niitä harvoja kokoontumispaikkoja. Kylien vireys on tärkeää kuntaliitosten jälkeenkin. Kylätalojen tärkeys saattaa jopa korostua kuntaliitoksessa.

Monet kunnat myöntävät avustuksia yhdistyksille. Avustuksia saatetaan käyttää kiinteistöveron maksuun.

Avustus saadaan siis samasta paikkaa, johon se palautetaan takaisin. Eikö olekin turhauttavaa siirrellä euroja taskusta toiseen kummankaan hyötymättä siitä?

Byrokratia vähenisi, kun kunta suoraan määrittäisi alemman kiinteistöveron yleishyödyllisille yhdistyksille. Toivon, että tämä otettaisiin tulevaisuudessa käyttöön koko Suomessa.