Miksi metsiä ei hoideta?

Mustikoita oli tänä vuonna ainakin meilläpäin paikoin hyvin runsaasti. Mustikkametsät näyttävät kuitenkin häviävän sitä mukaa, kun hoitamat­tomat metsät tihentyvät.

Ryteikön pimennossa metsän aluskasvillisuus häviää. Metsä on myös puun tuotoltaan liian tiheänä arvottomassa tilassa.

Kun tällainen tihentynyt, harsuuntunut metsä halutaan palauttaa tuotantoon, on se kaadettava kokonaan pois ja istutettava uusi metsä tilalle.

Vielä lähimenneisyydessä metsissä aherrettiin jalka­miehenä talvikaudet harvennus­töissä, polttopuuta samalla hankkimassa. Metsien kasvu on lisääntynyt sodan jälkeen tehtyjen ojitusten seurauksena.

Miksi metsiä ei hoideta? Miksi metsissä ei aherra tarkoitukseen sopivia koneita harvennustöitä tekemässä? Miksi kaupunkilaisomistusten, vihreän autuuden lisääntyessä metsät jätetään lahoamaan ja ryteiköt lisääntyvät entisestään?

Marjaisa metsän alus­kasvillisuus on tarpeellinen myös monille metsän eläimille. Esimerkiksi teeret ja metsot tarvitsevat elääkseen marjapaikkoja.

Metsänhoitoon pakottavia lakeja on aikaisemmin vallinneessa viisaudessa tehty paljonkin. Ovatko lait jääneet kuolleiksi kirjaimiksi vihreyden puristuksessa, vai eikö niitä noudateta?

Metsien monimuotoisuudesta puhutaan, mutta valtoi­menaan kasvava metsä on todellisuudessa kaikkea muuta kuin monimuotoinen. Hoidettu, kaunis metsä marjoineen on suomalaista maisemaa parhaimmillaan. Lisäksi se tuottaisi tulevaisuudessa pohjolan karulla perukalla välttämätöntä toimeen­tuloa.