On taas se aika vuodesta, kun Suomessa on vaihdettu autoihin talvirenkaat alle. Vuosittain Suomessa myydään 1,7 miljoonaa talvirengasta. Kyselytutkimusten mukaan jäänpito on kuluttajille talvirenkaissa tärkein valintaperuste.
Nastarenkaan kanssa jäänpito on varmaa, mutta kitkarenkaan ostaja on nykyisten EU:n rengasmerkintöjen kanssa heikoilla jäillä. Jään- tai lumenpidosta kun nykyinen merkintä ei kerro mitään.
EU-merkinnässä on testattu ja luokiteltu vain renkaan energiatehokkuus ja renkaan pito vesikelillä. Näiden merkintöjen perusteella moni ostaja valitsee märkäkelin renkaan ja luulee sen olevan hyvä liukkaalla talvikelillä, mutta tilanne onkin päinvastoin.
Jäänpito ja märkäpito ovat renkaassa toisilleen vastakkaiset ominaisuudet: hyvä talvirengas on huono vesikelillä. Asia ei ratkea silläkään, että valitsee renkaan, jolla on testissä ollut mahdollisimman surkea märkäpito. Kyseessä saattaa tosiaan olla joko hyvä talvirengas, tai sitten vain ylipäätään huono rengas.
Kyse on tärkeästä asiasta, liikenneturvallisuudesta. Väärä valinta voi olla hengenvaarallinen - erityisesti jalankulkijoille, kun auto ei liukkaalla pysähdykään. Siksi EU:n energiamerkintää on muutettava talvirenkaiden osalta.
Viime talvena joukko suomalaismeppejä lähti ajamaan EU:n rengasmerkintöjen muutosta, ja keväällä joukkoon liittyivät myös ruotsalaiset. Energiakomissaari Arias Cañete on käynnistänyt nyt selvityksen aiheesta.
Tavoitteemme on, että energiamerkintöjen uudistamisen yhteydessä rengasmerkintöihin lisättäisiin jatkossa renkaan jään- ja lumenpidosta kertovat merkinnät. Yhteiseen testiin perustuva merkintä voisi olla vapaaehtoinen, jolloin sitä voisivat hyödyntää pohjoismaisille markkinoille talvirenkaita tuottavat yritykset ja heidän asiakkaansa.
Meidän talvemme kun on aika tavalla erilainen kuin muualla Euroopassa. Kuluttajilla on oikeus saada oikeaa informaatiota, jonka pohjalta voi valintansa tehdä.
Voit lähettää mielipiteesi julkaistavaksi MT:n Lukijalta-palstalla painikkeesta tai sähköpostitse: lukijalta@mt.fi.