Laajentunut oppivelvollisuus haluaa napata koulupudokkaat haaviinsa – "Enää ei ole vaihtoehto, että nuori jää kokonaan tyhjän päälle"

Ruoveden lukion apulaisrehtori Tuulia Taalas pitää oppivelvollisuusiän nostamista lähtökohtaisesti myönteisenä asiana.

”Nyt meillä on lisätty erityisesti opiskelijaterveydenhuoltoon sekä erityisopetukseen kohdistettavia resursseja. Putoamisvaarassa oleville oppilaille on tarjolla suurempi määrä erilaisia tukitoimia”, Taalas kommentoi.

4 500 asukkaan Ruovesi on maaseutukunta, jossa koululaisten määrä on pieni. Se näkyy oppilaanohjauksessa, sillä opon ja oppilaan suhde kestää pitkään.

”Meillä on yhtenäiskoulu ja lukio samassa rakennuksessa. Tämä on jo ennen oppivelvollisuuden laajentamista tuonut meille sen edun, että oppilaanohjaaja on yksi ja sama henkilö”, Taalas kertoo.

”Täällä opo on jo tehnyt valtavasti töitä nuorten seuraavan opiskelupaikan saamisen kanssa. Ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeenkin oppilaille on saatettu soittaa perään ja kysyä, miten jatko-opinnoissa edetään.”

”Monessa kunnassa näin ei toki ole ollut, jolloin oppiasteiden välisen yhteistyön tiivistämiselle on paikka paikoin tarvetta.”

Vaikka lähes kaikki nuoret hakeutuvat toisen asteen koulutukseen, jokaisessa ikäluokassa noin 15 prosenttia on jäänyt viime vuosina ilman tutkintoa. Esimerkiksi lukuvuonna 2017–2018 lukion keskeytti 3,2 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen 8,7 prosenttia nuorista.

Opintojen keskeyttämisen taustalla ovat useimmiten henkilökohtaiset syyt. Pienituloisuus on aiemmin saattanut vaikuttaa lukioon hakeutumiseen, koska oppimateriaalit ovat aika kalliita ja jos matka opiskelupaikkakunnalle on pitkä, ei välttämättä voi muuttaa lukion perässä kotoa pois.

Oppivelvollisuusiän nostamisella ja toisen asteen muuttamisella maksuttomaksi pyritään siihen, että jokainen nuori taustastaan riippumatta saisi toisen asteen tutkinnon suoritettua.

”Perhetausta tutkitusti vaikuttaa opintomenestykseen. Maksuttomuus on omiaan tasaamaan taloudellisten taustatekijöiden merkitystä koulunkäynnissä”, Taalas pohtii.

Joensuun kaupungin koordinoiva opinto-ohjaaja Mikko Varis on samoilla linjoilla.

”Nuori voi ainakin valita jatkossa tulevan jatko-opintoväylänsä miettimättä, onko varaa esimerkiksi lukiokirjoihin tai ammatillisella puolella tarvittaviin turvavarusteisiin”, Varis toteaa.

”Toivottavasti myös tämä valinnanvapaus motivoi koulu-uralla eteenpäin ja saamme tulevaisuudessa osaajia, joilla koulutuspolulla eteneminen ja oman potentiaalin mittaaminen ei ole jäänyt perheen varallisuudesta kiinni.”

Sanna Marinin (sd.) hallitus nosti oppivelvollisuusikää Suomessa 18 vuoteen viime vuoden elokuussa. Samalla toisen asteen opinnot muuttuivat maksuttomiksi.

Opetushallituksessa laajennetusta oppivelvollisuudesta vastaavan johtajan Kurt Torsellin mukaan uudistuksen tavoitteena on, että jokainen suomalainen nuori suorittaa jatkossa toisen asteen tutkinnon.

”Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Haluamme parantaa lasten ja nuorten hyvinvointia”, Torsell toteaa.

Yläkouluilla on jatkossa velvollisuus antaa tehostettua oppilaanohjausta. Sen toivotaan vähentävän toisen asteen keskeyttämisiä.

”Nuorella itsellään on velvollisuus hakea toisen asteen opiskelupaikkaa. Perusopetuksen järjestäjillä on vastaavasti velvollisuus ohjata ja seurata toiselle asteelle siirtymistä peruskoulun loppumisesta elokuun loppuun saakka”, Torsell sanoo.

Tämän jälkeen vastuu siirtyy opiskelijan asuinkunnalle, jonka on viime kädessä löydettävä ja osoitettava opiskelupaikka nuorelle.

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston (POKE) opinto-ohjaajat pitävät uudistusta myönteisenä ja tarpeellisena.

”Meidän alueella uudistus ei ole näyttäytynyt minään suurena mullistuksena. Alueemme nuoret ovat ennenkin hakeutuneet toisen asteen koulutukseen niin, että ilman opiskelupaikkaa jääneitä ei juurikaan ole ollut”, Saarijärven yksikön opinto-ohjaaja Anna-Maija Koskenlahti toteaa.

Saarijärvellä Tarvaalan biotalouskampuksella opiskellaan toisella asteella muun muassa maatalousalan, metsäalan, luonto- ja ympäristöalan ammatteja.

Koskenlahden mukaan perusopetuksen ja toisen asteen välinen yhteistyö on Saarijärvellä ollut ennestään toimivaa, mutta nyt se tiivistyy lisää.

”Eri kouluasteiden kesken tehtävän oppilaanohjauksen merkitys korostuu tässä nivelvaiheessa”, Koskenlahti sanoo.

Saarijärven yksikön kasvatusohjaaja Heli Lobergin mukaan suuri muutos on tapahtunut opiskelijoiden vanhempien valvontavastuussa.

”Huoltaja on velvollinen vastaamaan nuoren koulun käynnistä aiemmasta 15 vuodesta nyt 18 vuoteen saakka. Tämä tarkoittaa entisestään tiivistyvää yhteydenpitoa koulun ja vanhempien välillä.”

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä opiskelijoiden läsnä- ja poissaolojen seurantaa on terävöitetty.

”Huoltajilla on velvollisuus seurata, miten opiskelija osallistuu opintoihinsa. Jos ongelmia ilmenee, niin ratkaisuja haetaan vanhempien ja koulun, ja tarvittaessa myös kunnan välisellä yhteistyöllä”, POKEn koordinoiva opinto-ohjaaja Maarit Ikonen kertoo.

”Meillä toisella asteella pyritään jo ennakoivasti ottamaan myös kuntaan yhteyttä, jos näyttää siltä, että opiskelu takkuilee ja poissaoloja kertyy paljon”, Koskenlahti sanoo.

”Mikäli nähdään, että opinnot eivät etene, nuorta ja huoltajaa kuullaan. Enää ei ole vaihtoehto, että nuori jää kokonaan tyhjän päälle”, hän tähdentää.

Nykyisistä toiselle asteelle valmentavista koulutuksista kymppiluokka ja VALMA yhdistyvät ensi elokuussa uudeksi TUVA-koulutukseksi, eli tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi.

”Jos ammatilliset opinnot eivät suju, niin mietitään erilaisia vaihtoehtoja. Nuori voi siirtyä esimerkiksi tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen”, Ikonen sanoo.

”Oppivelvollisuuden keskeyttäminen voidaan tehdä vain perustelluista syistä. Näissäkin tapauksissa yhteistyö nuoren huoltajien ja kotikunnan kanssa on tärkeää, jotta nuorelle löydettäisiin paras mahdollinen jatkosuunnitelma”, Ikonen painottaa.

Anna-Maija Koskenlahti toivoo, että opinnoissa ilmeneviin ongelmiin puututtaisiin jatkossa nykyistä varhaisemmin. ”Siihen tarvitsisi jotain palikkaa vielä, että apua tarvitsevat nuoret voisi ohjata suoraan peruskoulusta esimerkiksi erityisammattioppilaitokseen.”

”Nyt toiselle asteelle hakeutuu nuoria, joilla ei ole itsenäisen elämisen taitoja, tai taustalla on sirpaleinen opiskelupolku. Se on kurjaa, kun tullaan liian vaativaan uuteen ympäristöön ja tulee se pettymys, että en pärjääkään täällä.”

Heli Lobergin mielestä on tärkeää, että nuori saa realistisen käsityksen jatko-opintojen sisällöistä jo perusasteella ollessaan.

”Työelämään tutustumisjaksot yläasteikäisille ovat erittäin tärkeitä näköalapaikkoja. Yhtä lailla täytyy saada kosketus ammatillisten opintojen tai lukion todellisuuteen”, Loberg pohtii.

”Esimerkiksi täällä Saarijärvellä vieraillessa käy selväksi, ettei eläinpuoli ole mitään pupun silittelyä. Täällä ollaan tekemisissä suurten eläinten kanssa ja raivataan aitauksia.”