Lukijalta: Yritykset ovat pulassa etätyön kanssa – etätyön johtamisen osaaminen ja työkalut puuttuvat

Moni työpaikka on keväällä muuttanut etätyökäytäntöjään. Työntekijöitä on pyritty saamaan takaisin toimistoille niin porkkanalla kuin pakottamalla.

Uudet linjaukset ovat näkyneet myös julkisuudessa polarisoituneena keskusteluna: työnantajien keskuudessa paljon ääntä on saanut ajatus siitä, että työntekijöiden pitäisi palata toimistolle, koska läsnäololla nähdään vaikutus mm. tuottavuuteen ja työyhteisön dynamiikkaan.

Moni työntekijä on asiasta eri mieltä. Osa on muuttanut kauemmas luottaen etätyön jatkuvuuteen, ja työskentely avokonttoreissa, joissa paikkoja ei riitä kaikille, tuottaa ylimääräistä stressiä.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Innolinkin ja Työterveyslaitoksen keväällä julkaiseman tutkimuksen mukaan tuottavin ratkaisu on sekä etä- että läsnätyötä yhdistävä hybridimalli. Tutkimuksen mukaan etätyöllä on vaikutus myös talouskasvuun.

Ei tarvitse edes olla asiaa tarkasteleva tutkija, että osaa yhdistää ongelman siihen, että työpaikoilla ei olla vielä opittu johtamaan uutta työskentelymuotoa. Sekä osaaminen että työkalut puuttuvat. Vaikka johtamisen historia on sinänsä pitkä, on etätyönjohtamisen historia siihen nähden todella lyhyt.

Etätyön niskaan kaadetaan paljon myös sellaista, joka todellisuudessa liittyy jo ennen etätyöskentelyäkin työpaikoilla vallinneeseen huonoon työ- ja johtamiskulttuuriin. Tästä hyvä esimerkki on työnantajan ja työntekijän välinen epäluottamus. Etätyössä tämän vaikutus tietysti korostuu ja tulee selvemmin esiin, koska mahdollisuus valvoa itse työn tekemistä vähenee. Kontrollin lisääminen tuskin tätä tilannetta kuitenkaan työn tuottavuuden näkökulmasta parantaa.

Vallitseva polarisoitunut tilanne suosii pitkässä juoksussa ehdottomasti niitä työnantajia, jotka pystyvät mahdollistamaan hybridityöskentelyn ja kykenevät johtamaan hybridityöskentelyä oikein. Vanhaan maailmaan ei ole enää paluuta.

Jos työnantaja aikoo menestyä työmarkkinoilla jatkossa, pitää mukautua muuttuvaan maailmaan. Tämä ei koske pelkästään etätyöskentelyä vaan myös tekoälyn nopeuttamaa työn tekemiseen liittyvää transformaatiota. Jos emme pysty ratkaisemaan edes etätyöskentelyyn liittyviä haasteita, mitkä meidän mahdollisuutemme ovat mukautua vaikeampiin muutoksiin?

Suomelle on tärkeää, että työn tekemistä saadaan tehostettua ja siten pystymme pitämään kiinni kilpailukyvystämme. Typerintä olisi menettää työtehokkuus heikkoon johtamiseen ja työvälineiden puutteeseen. Suomella olisi tässä kehityksessä mahdollisuus olla edelläkävijä. Edelläkävijyys vaatii tuekseen tutkimusta ja kehitystyötä sekä koulutusta. Nyt tarvitsemme panostuksia hybridityön kehittämiseen, eikä keskitytä pelkäämään muutosta, joka on väistämätön.

Heikki Kaunisto

toimitusjohtaja Valokuitunen Oy