Saimaan järvilohi elvytystoimenpiteiden varassa - tilanne huolestuttava

Äärimmäisen uhanalainen Saimaan järvilohi on ollut ihmisen elvytystoimenpiteiden varassa jo kymmeniä vuosia. Vesivoimalaitosten rakentamisen myötä katkaistut vaellusreitit ja tuhoutuneet lisääntymisalueet estivät lajin elinkierron Itä-Suomessa 1970-luvulle tultaessa.

Aiemmin jo luonnosta hävinneeksikin tulkittu laji on vielä toistaiseksi säilynyt viljelylaitoksissa, mutta laitosoloissa sitä vaivaavat vesihome ja vuosikymmenien saatossa kaventunut geneettinen perimä.

Saimaan järvilohen sukupuutto näyttää todennäköiseltä, mikäli lajin luonnollista elinkiertoa ei palauteta jonnekin päin laajaa Vuoksen vesistöaluetta.

Edelleen pullonkaulana on vesivoimalaitosten rakentamisen aiheuttama lisääntymis- ja poikasalueiden puute. Niiden luominen voisi olla mahdollista Heinäveden Palokissa mutta vaatisi alueella sijaitsevan laitoksen purkamista. Tätä ehdotetaankin Heinäveden ja Tuusniemen kuntien tilaamassa selvityksessä, jossa Palokin koskien vapauttaminen nähdään koko Itä-Suomen elinvoimaa lisäävänä tekona.

Laitoksen omistaja Pohjois-Karjalan Sähkö on kuitenkin esittänyt Palokkiin toteuttavaksi Pielisjoelta tuttua niin sanottua Laurinvirran-mallia. Siinä Kuurnan vesivoimalaitoksen vuoksi kuivana ollut uoma vesitettiin yhtiön toteuttamassa, julkisin varoin tuetussa vapaaehtoisessa hankkeessa.

Samassa yhteydessä rakennettiin uusi pienvesivoimalaitos, jonka vuoksi alueen 6,9 metrin pudotuskorkeudesta suotiin järvilohelle vain vähäinen puoli metriä. Laurinvirran alueelta löydetyistä järvilohen kutupesistä huolimatta tämän syksyn sähkökoekalastuksissa saatiin saaliiksi vain yksi järvilohen poikanen.

Huolestuttavaa on, että samalla Kuurnan vesivoimalaitoksen alapuolelta emokalapyynnistä saatujen kalayksilöiden määrä on merkittävästi laskenut. Vuonna 2018 järvilohia saatiin kalanviljelyä varten lypsettäväksi 275 kappaletta, viime syksynä enää 11.

Vähäiset kutukalat vaikuttavat nyt hakeutuvan kutemaan Laurinvirtaan, jossa niiden sukutuotteet menevät hukkaan, koska poikaset eivät selviydy alueella. Vesivoimantuotannon ehdoilla rakennettu Laurinvirta näyttääkin toimivan järvilohen surmana, ei pelastajana. Nykyistä vaikuttavampia toimenpiteitä tarvitaan pikaisesti.

Petri Nieminen

biologi

Kuopio